(Kolumni on julkaistu MTV.fi-sivustolla 31.8.2018)
Saan ikäihmisiltä paljon arvokasta palautetta. Monet heistä ovat huolissaan toimeentulosta. Monet heistä kantavat huolta myös lastensa ja lastenlastensa pärjäämisestä. Löytääkö jälkikasvu paikkansa nopeasti muuttuvassa maailmassa? Kuinka Suomi ja suomalaiset yleisesti pärjäävät?
Moni ikääntynyt kokee ikävänä sen, että väestön ikääntymisestä puhutaan useimmiten ongelmana. Olen tästä täysin samaa mieltä. Seniorit eivät ole kestävyysvaje, vaan voimavara! Se, että suomalaiset elävät entistä terveempinä entistä pidempään on hieno asia, merkki elintasomme ja hyvinvointimme kasvusta.
Seniorit ovat rakentaneet työllään ja yrittämisellään Suomesta yhden maailman parhaista yhteiskunnista elää. On meidän työikäisten velvollisuus huolehtia sen rakentajien laadukkaasta hoidosta ja hoivasta.
Julkisessa keskustelussa hyvin vähälle huomiolle jää, että ikävuosien karttuminen ei ole vain hoivakysymys. Seniorimme ovat tänään hyvin erilaisia kuin aiempina vuosikymmeninä. Iso osa suomalaisista eläkeläisistä on aktiivisia, meneviä ja yhteiskunnassa tiukasti mukana.
Parhaiten pidämme huolta senioreistamme, kun turvaamme heille laadukkaat peruspalvelut, jotka muotoutuvat heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Meidän on pidettävä Suomen talous hyvässä kunnossa, jotta voimme varmuudella sanoa, että palvelut pystytään turvaamaan jatkossakin.
Olen huolissani kiihtyvästä huutokaupasta, jossa äänestäjille myydään lupauksia, joiden rahoitusta ei olla vaivauduttu miettimään.
Hallitus sopi tällä viikolla, että pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeitä korotetaan hieman ensi vuonna. Lisäksi sovimme, että sekä palkansaajien että eläkeläisten ansiotuloverotus pysyy ensi vuonna lähes ennallaan.
Pienituloisten verotusta kevennetään edelleen työnteon kannustimien ja toimeentulon vahvistamiseksi. Veronkevennykset rahoitetaan nostamalla ympäristö- ja haittaveroja maltillisesti.
Viimeinen asia, mitä Suomi tarvitsee, on eläkepopulismi. Vahva talous on meidän kaikkien paras vanhuuden turva. Siksi meidän on saatava Suomeen sekä lisää ahkeria työntekijöitä että mahdollisimman moni työikäinen töihin. Silloin Suomella ja suomalaisilla on kaikki edellytykset pärjätä.
Yksi kannustava esimerkki on länsinaapurimme Ruotsi, jossa on parhaillaan käynnissä vaalien loppukiri. Ruotsissa julkinen talous on ylijäämäinen ja julkinen velka matala. Ruotsissa vaalien alla keskustellaan siitä, mihin talouden jakovaraa tulisi panostaa. Suomessa kyllästymiseen asti toisteltu kestävyysvaje on Ruotsissa tuntematon käsite. Väestön ikääntymiseen liittyvät haasteet ovat huomattavasti pienempiä kuin Suomessa. Ruotsi on tehnyt viime vuosikymmeninä lukuisia uudistuksia, jotka ovat vahvistaneet taloutta ja turvanneet palvelut.
Suomalaisen hyvinvoinnin puolustajat ovat niitä, jotka uskaltavat pitää kiinni vastuullisesta taloudenpidosta. Eivät niitä, jotka lupailevat satasia kaikille ja puhut jakovarasta tilanteessa, jossa valtio ottaa edelleen uutta velkaa. Ennen kun voidaan luvata lisää, Suomen julkinen talous on saatava kestävälle ja vahvalle pohjalle. Muuten ainoa perintömme lapsillemme on jättimäinen velka.