Petteri Orpo

(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.10.2021)

Velaksi eläminen ei ole suomalaisten mieleen. Samaan aikaan, kun pääministeri haluaa avata uusia ovia velanotolle, reilusti yli puolet suomalaisista pitää jo nykyistä velkarallia liian kovana. Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan suomalaisista 59 prosenttia on erittäin tai melko huolestunut velkaantumisesta.

Tulos ei yllätä. Erityisesti huolta ja ihmetystä herättää se, että hallitus on ottamassa ensi vuodelle seitsemän miljardia lisävelkaa, vaikka talous ja työllisyys ovat kasvaneet. Kasvupyrähdyksen voimakkain vaihe tosin on tänä vuonna. Vuotta on jäljellä reilut pari kuukautta. Sitten kasvu jo hidastuu.

Koronapandemia pakotti maat elvyttämään taloutta, jotta yhteiskuntamme pyörät pysyvät liikkeessä. Nyt kuitenkin akuutein vaihe on ohi. Kriisin hellittäessä hallituksen todelliset kasvot ovat paljastuneet. Hallitus ottaa velkaa vailla huolta huomisesta. Se ei tee valintoja, eikä priorisoi menoja. Lasku lankeaa ennemmin tai myöhemmin suomalaisten maksettavaksi.

Suomalaiset eivät ole ainoita, jotka ovat huolissaan maan velkaantumisesta. Luottoluokittaja Fitch varoitti Suomea samasta aiheesta viime viikon lopulla. Fitch ennakoi Suomen velkasuhteen nousevan 70,7 prosenttiin vuonna 2021, kun muiden, Suomen kanssa saman AA-luottoluokituksen saaneiden maiden velkasuhteen mediaani on ennusteiden mukaan 43,7 prosenttia. Ero on valtava.

 

Fitch varoitti myös luottoluokituksen laskemisen riskistä. Luottoluokituksen lasku olisi meille isku, sillä se nostaisi valtionvelkojen korkoa, mikä heijastuisi suoraan veronmaksajiin. Jokainen prosenttiyksikkö korkomenoissa kasvattaa valtion kuluja 1,7 miljardilla eurolla. Kasvavat korkomenot taas luovat painetta veronkorotuksille. Ja verotus on tässä maassa jo valmiiksi kireää.

Luottoluokittaja muistuttaa rakenteellisten uudistusten ja julkisen talouden tasapainottamisen merkityksestä. Näissä ei saa epäonnistua. Ongelma vaan tuntuu olevan, että juuri nämä tavoitteet eivät vaikuta hallitusta kiinnostavan.

Pääministeri Marin perustelee lisävelanottoa panostuksena investointeihin ja kasvuun. Toki tarvitsemme kasvua pysyäksemme kilpailijoidemme vauhdissa. Panostukset pitää kuitenkin tehdä vastuullisesti. Marin mielellään vertaa meitä Hollantiin, jossa on otettu lisävelkaa investointeihin. Sitä hän ei kuitenkaan mainitse, että Hollannin talous on huomattavasti vakaammalla pohjalla kuin meidän. Lähtökohdat riskinotolle ovat täysin erilaiset.

Uusin lisävelan kannattajaksi ilmoittautunut on Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Hänestä perustellut ilmasto- ja tutkimusinvestoinnit tulisi voida rahoittaa lisävelalla. Halutessaan hallitus voi nimittää perustelluiksi toimiksi vaikka minkälaisia määrärahalisäyksiä.

Olivat velanoton syyt mitkä hyvänsä, velka on aina velkaa. Ei ole olemassa hyvää tai huono velkaa, on vain velkaa, joka rasittaa julkista talouttamme. Luvut eivät anna armoa.

Vastuullinen taloudenpito on jokaisen suomalaisen etu. On rohjettava sanoa, että ihan kaikkeen hyvään raha ei aina riitä. Se, että on huolissaan Suomen velkaantumisesta, ei ole ummehtunutta tai vanhanaikaista. Tulevaisuus vaatii panostuksia mutta myös arvovalintoja siitä, mihin rahat käytetään.

Jokainen hallitus pystyy kautensa alussa päättämään investoinneista ja määrittämään, millaisen menokehyksen se itselleen asettaa. Menokehys on veronmaksajien turva poliitikkojen tuhlaamista vastaan.

Kaikkein tärkeintä minusta olisi, että keskittäisimme energiamme siihen, mistä saamme lisää työtä, yrittämistä, kasvua ja tuloja. Niillä turvataan myös huomisen hyvinvointi. Ei velkarahalla.

Kriisin hellittäessä hallituksen todelliset kasvot ovat paljastuneet.

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *