Petteri Orpo

kokoomus_logon3

(Julkaistu vieraskolumnina Maaseudun Tulevaisuudessa 11.03.2020)

Vaimoni isä sairasti pitkään hankalaa muistisairautta, Alzheimerin tautia. Samalla anopistani tuli töidensä ohella miehensä omaishoitaja.

Anoppini suunnitteli, että eläkkeelle jäätyään hän hoitaisi miestään täysipäiväisesti. Näin ei kuitenkaan koskaan käynyt, sillä hän sai laajan aivoinfarktin vain muutama päivä ennen, kun jäi eläkkeelle.

Yhtäkkiä molemmat, aiemmin täysin terveet appivanhempani tarvitsivat seitsemänkymppisinä kokonaisvaltaista hoivaa. Pääosin hoivasta vastasivat ammattilaiset, mutta joulut ja muut lomat perheemme vietti Kainuussa appivanhempieni luona noin kymmenen vuoden ajan.

 

Hoivaa tarvitsevia läheisiä on tulevaisuudessa yhä enemmän, sillä Suomen väestö ikääntyy. Vuonna 2018 lähes 52 000 vanhusta tarvitsi kotihoidon palveluita ja 41 000 vanhusta oli ympärivuorokautisessa hoidossa. Kokoomuksen mielestä jokaisen vanhuksen oikeus oikea-aikaisiin ja riittäviin palveluihin on turvattava.

Nykyinen hallitus on lisäämässä hoitajia ympärivuorokautiseen hoivaan. Hyvä niin! Väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa ja lisää hoitajia tarvitaan laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi. Hoitajia on kuitenkin lisättävä ympärivuorokautisen hoidon lisäksi myös kotihoitoon. Valitettavasti kotihoidon tilanne on jäänyt huomiotta hallituksen esityksessä.

Hallituksen toimet uhkaavatkin johtaa siihen, että hoitajia ympärivuorokautiseen hoitoon lisätään kotihoidossa olevien vanhusten kustannuksella. Tämä ei käy. Viime syksynä me esitimme vaihtoehdon, joka huomioi vanhuspalveluiden kokonaisuudistuksen tarpeen.

Esitimme kuluvalle vuodelle ikääntyneiden parempaan hoivaan 150 miljoonaa euroa lisää pysyvää rahoitusta. Määrärahalla olisi saatu 1 000 uutta hoitajaa kotihoitoon ja 1 000 uutta hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Lisäksi rahoitusta olisi suunnattu vanhuspalveluiden kehittämiseen ja esimerkiksi omaishoidon ja saattohoidon parantamiseen.

Vanhuspalveluita ei laiteta kuntoon pelkästään rahalla. Keskustelin vanhuspalveluiden ammattilaisten kanssa siitä, miten erityisesti kotihoitoa pitäisi kehittää. Heidän mielestään teknologian mahdollisuuksia pitäisi ikääntyvässä Suomessa hyödyntää huomattavasti enemmän. Teknologisilla ratkaisuilla ei tietenkään korvata hoivaa ja tarvetta ihmiskontaktille, mutta niillä voidaan tuoda uusia ratkaisuja muiden palveluiden oheen.

Toinen asiantuntijoiden tärkeäksi nostama teema oli ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen. Hyvä toimintakyky on ikäihmisten arjessa selviytymisen ja kotona pärjäämisen kannalta tärkeää. Meidän on panostettava enemmän aktiiviseen ja liikunnalliseen elämäntapaan kaikissa ikäryhmissä, ennaltaehkäisevään hoitoon ja nopeaan kuntouttamiseen.

Hoiva-ala tarvitsee myös hyvää ja osaavaa johtamista sekä töiden suunnittelua, mikä tutkitusti johtaa parempiin tuloksiin. Pienemmissä tiimeissä ja pienemmillä alueilla asiakkaat ja hoitajat tuntevat toisensa. Sillä on myös tärkeä arvo, että hoitaja on hoidettavalleen tuttu.

Omakohtainen kokemus appivanhempieni hoidosta on auttanut ymmärtämään, miten raskasta hoivatyö voi olla. Arvostukseni hoiva-alan ammattilaisia kohtaan kasvoi entisestään. Ikäihmisten hoivan kuntoon laittaminen ja hoitajien lisääminen ovat yhteisiä tavoitteita. Kokoomuksen mielestä se on toteutettava vanhuspalveluiden kokonaisuudesta huolehtien. Myös kotihoidossa oleville ikäihmisille on turvattava riittävät palvelut ja lisää hoitajia.

Arvostukseni hoiva-alan ammattilaisia kohtaan kasvoi entisestään.

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *