Petteri Orpo

(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.1.2022)

Sote-uudistuksessa tärkeässä roolissa on panostaminen elintärkeisiin peruspalveluihin ja niiden saatavuuden turvaaminen koko maassa. Meidän on pidettävä huoli siitä, että niin sosiaali- ja terveyspalvelut kuin pelastuspalvelutkin toimivat ripeästi ja joustavasti, kun tarve on.

Lähipalveluiden turvaaminen ei tapahdu ideologisella vastakkainasettelulla, vaan yhteistyöllä ja vakaalla harkinnalla tulevissa aluevaltuustoissa. Terveyskeskuksia on Suomessa nyt noin 160 kappaletta, Kuntia 309. On siis selvää, että terveyskeskusta tai tulevaa sote-keskusta yksikkönä ei tule jatkossakaan olemaan jokaisessa kunnassa. Tämä olisi huonoa terveyspolitiikkaa, sillä se tarkoittaisi valtavaa vähäisten voimavarojen sitomista seiniin ja tiettyyn hallinnolliseen yksikköön.

Terveyskeskus voi muodostua useista terveysasemista, joita on sitten huomattavasti enemmän. Terveysasemiakaan ei kuitenkaan ole nyt jokaisessa Suomen kunnassa. Esimerkiksi Halsuan ja Kaustisen kunnan asukkaat saavat terveyspalvelunsa Tunkkarin terveys­keskuksesta, joka sijaitsee naapurikunta Vetelissä.

Kokoomus on sitoutunut siihen, että palvelut järjestetään ihmisten tarpeen mukaan jokaisella paikkakunnalla. Jokaisella paikkakunnalla tulee jatkossakin olemaan sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluita, joita ihmiset tarvitsevat. Ei kunta niitä terveyspalveluita tarvitse, vaan ihminen.

Pienemmissä kunnissa lääkärin vastaanottoa voidaan tarvita esimerkiksi muutaman kerran viikossa, neuvolapalveluita kerran viikossa, mielenterveys- ja päihdepalveluita kerran viikossa. Vanhusten hoivapalveluille on taas mitä todennäköisimmin jatkuva palveluntarve ympäri Suomen.

Tarvitsemme toisin sanoen järkeä siihen, minkälaisia palveluita missäkin tarvitaan. Rahoitus tulevilla hyvinvointialueilla on joka tapauksessa tiukassa. Valtio antaa vuodessa tietyn euromäärän, jolla on selvittävä. Kyse on 21 miljardin euron potista. Veroja ei voi ainakaan vielä nostaa eikä lainaa ottaa. Jos annetaan löperösti katteettomia lupauksia, niin raha on jostain muualta pois. Esimerkiksi tämä on sitä kuuluisaa maalaisjärkeä.

Maakuntaverolle sanomme tiukasti ei. Uusi käsi hamuamaan veronmaksajan lompakolle ei ole kestävää politiikkaa. Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen on huomauttanut, että tullessaan maakuntavero nostaisi väistämättä kokonaisveroastetta. Korhonen ei peittele realismiaan: vero on kyllä tulossa, vaikka muuta väitettäisiin. Valmistelu ministeriössä jatkuu.

Jotta lääkäriin pääsee ja palvelut pelaavat, tarvitaan kaikkia sote-alan toimijoita mukaan. Tämä tarkoittaa niin hyvinvointialueen omaa tuotantoa, yrityksiä kuin järjestöjäkin. Veto­vastuu on julkisella puolella, joka järjestää palvelut. Hyviä esimerkkejä yritysten osaamisesta löytyy ympäri Suomen: esimerkiksi Päijät- Hämeessä Harjun terveyden digiklinikat ovat osoittautuneet menestykseksi ja jonoja on onnistuttu lyhentämään. Valtion ei tarvitse keksiä samaa pyörää uudestaan, vaan hyödyntää kentällä syntynyttä osaamista poliittiseen väriin katsomatta.

Ihmisen etu on, että hän pääsee lääkäriin vaikkapa palvelusetelillä nopeasti, mikäli hyvinvointialueen oma tuotanto ei hoitoa pysty takaamaan. Kela-korvauksia nostamalla saadaan purettua perusterveydenhuollon jonoja, mikä säästää pitkässä juoksussa erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Ihmisten tulee saada itse valita, mistä hakevat tarvitsemansa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kokoomuksen linja on, että sote-pisteitä ja sote-palveluita tulee löytymään myös jatkossa jokaisesta Suomen kunnasta, kuten nytkin. Yhtä tärkeää on parantaa hoitoon pääsyä. Jonoissa kukaan ei ole parantunut eikä terveys­keskus 200 metrin päässä auta, jos seuraava vapaa kiireetön aika on kolmen kuukauden päässä.

Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *