(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden kolumnina 16.12.2020)
Viime viikkoina on herännyt keskustelua Kelan tutkimuksesta, jonka mukaan maahanmuuttajien osuus sosiaaliturvan saajista Suomessa on merkittävästi kantaväestöä korkeampi. Havainto koskee erityisesti humanitaarista maahanmuuttoa.
Kolme neljästä humanitaarisin perustein maahan muuttaneesta saa toimeentulotukea. Asumistukea saa jopa 82 prosenttia. Tämä on ongelma, johon pitää puuttua. Kotoutuminen ei saa tarkoittaa sitä, että elää sosiaaliturvan varassa vailla työtä. Se ei ole inhimillisesti oikein eikä kansantaloudellisesti kestävää. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen.
Työikäinen väestö vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Pienenevän työikäisen joukon on kannateltava kasvavaa, työelämän taakseen jättäneen joukon hyvinvointia. Jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää ja palkansaajien verotus pitää kohtuullisena, tarvitsemme lisää työntekijöitä ja yrittäjiä.
Maahanmuuttajien työllistymisen suhteen Suomessa on kahdenlaisia haasteita. Toisaalta me tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa, koska väestö ikääntyy ja työntekijöistä on pulaa. Toisaalta meidän on löydettävä keinoja työllistää enemmän pakolaistaustaisia ihmisiä, joista liian moni joutuu turvautumaan tukiin.
Työperäisten maahanmuuttajien osuus sosiaaliturvan saajista on jopa pienempi kuin kantaväestöllä. Se johtuu siitä, että heidän työllisyysasteensa on yli 10 prosenttia koko väestöä korkeampi. Työperäisten maahanmuuttajien työpanos on välttämätön lukemattomilla työpaikoilla ympäri Suomen, esimerkiksi telakoilla, hoivapalveluissa, maatiloilla, teknologiayrityksissä ja rakennusalalla. Moni yritys ei pyörisi päivääkään ilman kansainvälisiä työntekijöitä.
Humanitaaristen maahanmuuttajien korkean työttömyyden vähentämiseksi tarvitaan paljon erilaisia työllisyystoimia. Meidän tulisi lisätä joustoja työmarkkinoille, madaltaa palkkaamisen kynnystä ja uudistaa sosiaaliturvaa niin, että työnteko olisi aina kannattavaa.
Kokoomus esitti työllisyyspaketin, joka lisäisi työllisyyttä noin 120 000 työllisellä. Työn tekemisestä tulisi kannattavaa ja yritykset saisivat mahdollisuuksia kasvattaa toimintaansa ja palkata uusia työntekijöitä. Näiden toimien myötä yhä useampi työtön – myös työtön maahanmuuttaja – pääsisi työn syrjään kiinni.
Kotouttamisen osalta tehdään jo paljon, mutta on välttämätöntä saavuttaa parempia tuloksia. Humanitaarisen maahanmuuton taustalla on monenlaisia syitä, jotka eivät tee työllistymisestä helppoa. Se ei kuitenkaan saa hämärtää sitä, että nykyistä useamman humanitaarisen maahanmuuttajan on löydettävä tiensä työelämään.
Työllisyyden kasvattamisen lisäksi kotoutumiseen on oltava vahvat kannustimet. Kokoomus on esittänyt, että pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä työikäisiltä on vaadittava usean vuoden opiskelu- tai työhistoriaa Suomessa oleskelun ajalta. Työnhakua ja työn vastaanottamista koskevien velvoitteiden tulisi astua voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen. Kansainvälisen suojelun perusteella Suomessa oleskelevalta on edellytettävä myös kohtuullista suomen tai ruotsin taitoa sekä sitä, että hän ei ole syyllistynyt törkeisiin rikoksiin ennen oleskeluluvan pysyväksi muuttamista.
Luottamus järjestelmäämme pettää, jos emme pysty auttamaan pakolaistaustaisia ihmisiä kiinni työhön ja sitä kautta osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskuntamme lepää sen varassa, että työikäiset ja -kykyiset käyvät töissä. Siihen periaatteeseen rakentuu pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja vain siten voimme säilyttää nykyisen kaltaisen hyvinvoinnin.
Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.