Petteri Orpo

kokoomus_logon3

(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 6.7.2022)

Kulunut kevät on osoittanut, että Suomi voi saada suuria ja tärkeitä päätöksiä aikaan, kun yhteisymmärrystä haetaan yli hallitus-oppositiorajojen.

Kansainvälisen turvallisuuden mannerlaatat ovat värähdelleet vuosien ajan. Nyt värähtely on muuttunut järinäksi.

Suomessa olemme onneksi jo ennen Venäjän hyökkäystä varautuneet useisiin erilaisiin uhkiin. Puolustuskyvyn ja huoltovarmuuden rinnalle tärkeäksi tekijäksi on noussut varautuminen ei-sotilaallisiin hybridiuhkiin.

Viime vaalikaudella säädetyt tiedustelulait, aluevalvontalaki sekä ulkomaalaisten maanhankinnan rajoittamista koskevat lait ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten turvallisuutta edistetään oikeusvaltion periaatteita noudattaen.

Nyt keskeisimmät lait ovat eduskunnan käsittelyssä olevat valmiuslaki ja rajavartiolaki.

 

Lainsäädäntöön ei saa jäädä aukkoja, joita vihamielinen toimija voisi hyödyntää Suomea vahingoittaakseen.

Näimme viime syksynä, miten Valko-Venäjä toimi Puolan ja Liettuan rajalla pyrkiessään työntämään turvapaikanhakijoita EU:n alueelle.

Ydinkysymyksenä rajaturvallisuuden parantamisessa on siksi nyt mahdollisuus sulkea itäraja ja keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanotto hybridihyökkäystilanteessa.

Sisäministerinä toimiessani elokuussa 2015 Suomen ja Ruotsin rajalle Tornioon alkoi ilmestyä runsaasti turvapaikanhakijoita. Ensimmäisenä päivänä heitä saapui 500, seuraavana toiset 500.

Esitin silloin Rajavartiolaitokselle kysymyksen – ”onko siellä puomia?” Virkavastuulla annettu vastaus oli yksiselitteinen – ”Sellaista käskyä ei voi virkamies antaa, saati noudattaa”.

Suomen laki ei antanut siihen mahdollisuutta. Ja Suomessa kaikki viranomaistoiminta perustuu lakiin.

Vaikka vuoden 2015 poikkeuksellisessa pakolaisaallossa ei ollut kyse välineellistetystä maahantulosta, oli tilanne itärajalla muutamaa kuukautta myöhemmin erilainen.

Yllättäen Sallan ja Raja-Joosepin asemille saapui turvapaikanhakijoita paukkupakkasessa polkupyörillä. Kyse oli selkeästi organisoidusta hybridioperaatiosta.

Työkalut olivat vähissä, sillä lainsäädäntö ei mahdollistanut itärajan sulkemista tai turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttämistä väliaikaisesti. Tuolloin asia saatiin ratkaistua neuvottelemalla suoraan venäläisten kanssa.

Paljon on kuitenkin vettä virrannut Aurajoessa. Luottamussuhde itään on kärsinyt.

Siksi mahdollisiin välineellistetyn maahantulon tilanteisiin pitää varautua etupainotteisesti. Tätä kokoomus on ajanut voimakkaasti.

Jatkossa rajaviranomaisilla tulee olla selkeät toimivaltuudet torjua hybridioperaatio, jossa Suomen rajalle ohjattaisiin siirtolaisvirtoja painostustarkoituksessa kansallista turvallisuutta uhaten.

Oikeustilan selvyydellä on lisäksi tärkeä ennaltaehkäisevä vaikutus Suomeen mahdollisesti kohdistettavaan hybridivaikuttamiseen.

Eduskunnan enemmistö päättänee torstaina uusista laeista, joilla vahvistetaan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta tässä uudessa aikakaudessa. Viimeinkin lainsäädäntömme on aidosti ajan tasalla tämän päivän uhkia vastaan.

”Turvallisempi Suomi” kuvaa monin tavoin tuntojani tämän kevätistuntokauden tullessa päätökseensä.

Valmiuslain ja rajalain uudistamisessa, puolustuskyvyn vahvistamisessa sekä Nato-prosessissa on tarvittu kaikkien puolueiden yhteistyötä.

Kulunut kevät on osoittanut, että Suomi voi saada suuria ja tärkeitä päätöksiä aikaan, kun yhteisymmärrystä haetaan yli hallitus-oppositiorajojen.

Tästä on hyvä lähteä kesän viettoon Kainuun mökille.

Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *