Petteri Orpo

kokoomus_logon3
(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 12.5.2021)
Kuntavaalit ovat Suomen tärkeimmät vaalit. Kunnan- ja kaupunginvaltuustot päättävät meidän jokaisen arkea koskettavista asioista. Valtuustot ratkaisevat, millaisia palveluita kuntalaisille tarjotaan ja miten ihmisten rahoja kuntatasolla käytetään.

Tämä muuttuu, mikäli hallituksen kaavailema maakuntamalli hyväksytään. Maakuntamalli toisi uuden päätöksenteon ja byrokratian tason valtion ja eduskunnan sekä kuntien ja valtuustojen rinnalle. Jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä päätettäisiin maakuntavaltuustossa, ei kunnanvaltuustossa.

Kyseessä on massiivinen vallan ja rahojen siirto, joka on kunnilta suoraan pois. Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostivat lähes 59 prosenttia kuntien koko käyttötalouden kustannuksista vuonna 2019.

Hallitus ei pidä melua siitä, että sen maakuntamalli vaikuttaa merkittävästi pienten kuntien ja niiden asukkaiden mahdollisuuksiin saada ääntään kuuluviin sote-palveluita koskevissa asioissa.

 

Hallituksen mallin mukaiset maakuntavaltuustot valitaan suorilla vaaleilla maakunnan alueelta ilman nykyisistä kuntayhtymistä tuttuja äänivaltaleikkureita. Tämä tarkoittaa, että kaikissa tapauksissa maakunnan keskuskaupunki tulee saamaan väkimääränsä myötä erittäin vahvan aseman.

Kuudessa maakunnassa keskuskaupungin väkiluku on yli puolet maakunnan väkiluvusta ja sen lisäksi viidessä maakunnassa yli 40 prosenttia.

Ajatuspaja Toivon tekemän selvityksen mukaan hallituksen kaavailemassa maakuntamallissa pienten kuntien mahdollisuus saada edes yksi edustaja tulevaan maakuntavaltuustoon on kovan työn takana. Lähes puolessa maakunnista keskuskaupunki pystyy saavuttamaan ehdottoman enemmistön eli yli puolet paikoista maakuntavaltuustossa.

Laskelmat perustuvat viime kuntavaalien äänimäärien jakautumiseen kunnittain.

Uudenmaan ulkopuolisista kunnista noin neljäsosa ei omin voimin pysty saamaan kuin yhden edustajan läpi maakuntavaltuustoon. Toinen neljäsosa on vaarassa jäädä kokonaan ilman edustajaa. Pienten kuntien vaikuttamismahdollisuudet olisivat tässä tilanteessa vähäiset tai jopa olemattomat.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla jopa kymmenen kuntaa on tilanteessa, jossa yhtäkään paikkaa maakuntavaltuustoon ei omalla äänipohjalla ole otettavissa. Samalla Oulu voi ottaa yksinään ehdottoman enemmistön.

Keskuskaupungin ylivoima on niin valtava, että pienessä kunnassa edes paikkakunnan ykköspoliitikko ei voi olla varma läpipääsystään.

Koko Suomessa on suurin piirtein saman verran asukkaita kuin Pietarissa. Hallituksen kaavailema maakuntamalli rakentaa uuden alueellisen tulonsiirtoautomaatin, kiristää verotusta ja vie palvelut kauemmas ihmisestä.

Tarvitsemmeko me tosiaan uuden hallinnon tason, joka lisää byrokratiaa sekä keskittää päätösvaltaa tavalla, joka asettaa eri kuntien asukkaat eriarvoiseen asemaan?

Minä ja muut kokoomuslaiset emme hyväksy kuntien hiljaisia hautajaisia ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kaventumista. Kokoomus haluaa korjata sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmat nykyjärjestelmän pohjalta ilman maakuntia. Maakuntamalli tuo vain lisää ongelmia.

Me kokoomuksessa haluamme saada palvelut toimimaan paremmin. Meille tärkeintä on, että jokainen pääsee hoitoon silloin, kun sitä tarvitsee. Sydämemme ei syki byrokratialle, vaan terveille ja hyvinvoiville ihmisille.

Kunnat ja kuntien yhteistyö ovat paras tapa järjestää palvelut myös tulevaisuudessa. Kun kunnat tekevät yhteistyötä, palvelut saadaan järjestettyä riittävän isolla väestöpohjalla, tehokkaasti ja laadukkaasti. Ja niin, että päätösvalta pysyy paikallisissa käsissä.

Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.

Pienessä kunnassa edes paikkakunnan ykköspoliitikko ei voi olla varma läpipääsystään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *