Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 hyväksyttiin kaksi vuotta sitten. Ensimmäistä kertaa kaikilla mailla on yhteinen toimintaohjelma, jossa on yhteisiä, konkreettisia tavoitteita kestävän kehityksen edistämiseksi, ja jonka edistymistä seurataan yhdessä vuosittain. Yhteisellä maapallollamme on pitkälti yhteiset haasteet, joita meidän pitää yhdessä ratkaista.
Suomessa toimeenpano käynnistyi ripeästi ja olimme ensimmäisten maiden joukossa esittelemässä omaa malliamme YK-foorumilla heinäkuussa 2016. Keväällä 2017 hallitus linjasi valtioneuvoston selonteossa toimeenpanon kansalliset painopisteet eri sektoreille. Ohjelman 17 tavoitteen saavuttamisessa on kullakin maalla omat haasteensa. Meillä ne liittyvät erityisesti ilmastonmuutokseen ja työllisyyteen.
Suomi on ollut kiistatta edelläkävijä Agenda2030 -toimeenpanossa ja se on näkynyt laajana kansainvälisenä mielenkiintona meidän osallistavaa toimintamalliamme kohtaan. Eduskunta, kansalaisjärjestöt, nuoret, saamelaiset, yritykset ja monet muut tahot ovat mukana yhdessä luomassa kestävämpää tulevaisuutta. Meidän on jatkossakin etsittävä uusia toimintatapoja, joita myös muut voivat hyödyntää.
Yksi tärkeä osa toimeenpanoa on valtion talousarvioesitys, joka julkaistaan tiistaina 19.9. Se sisältää hyviä uutisia sillä talous kasvaa, työllisyys paranee ja velanotto vähenee. Voimme myös panostaa lisää osaamiseen, kasvuun ja työllisyyteen sekä kehitysmaihin. Esityksessä käynnistetään myös toimintatavan muutos ottamalla Agenda2030 -toimintaohjelma huomioon budjettikirjassa.
Emme tavoittele vielä tässä vaiheessa kuuta taivaalta, vaan otamme pienen askeleen siihen suuntaan, että kestävän kehityksen agenda huomioidaan konkreettisesti myös budjettikirjassa. Kannustimme eri ministeriötä käyttämään hetken kestävän kehityksen ja Agenda 2030 -tavoitteiden pohdintaan ja niiden peilaamiseen oman ministeriön tekemisen suhteen.
Lyhyestä varoitusajasta huolimatta pääsimme hyvään vauhtiin kestävän kehityksen esille nostamisessa. Esimerkiksi TEM korostaa panostuksia ilmasto- ja energiastrategiaan, MMM taas panostuksia ravinteiden kierrätykseen ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseen ja UM muun muassa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamista. Talousarvion tultua julki tämä itsearviointi on kaikkien luettavissa ja kommentoitavissa.
Suhtaudumme valtionvarainministeriössä kestävän kehityksen tavoitteisiin kunnianhimoisesti ja haluamme kehittää kestävän kehityksen budjetointia. Valtioneuvoston selonteossa on nostettu esiin ilmiöpohjainen budjetointi, jonka toimivuutta selvitämme valtionvarainministeriössä. Liikennevalomalli on myös tuotu esille yhtenä mallina. Yhtä toimivaa mallia meillä ei vielä ole olemassa. Siksi valtionvarainministeriö järjestää marraskuussa työpajan, jossa haemme muiden toimijoiden kanssa sopivaa mallia Agenda2030 -toimintaohjelman huomioimiseksi tulevissa talousarvioissa. Kaikki näkemykset ovat tervetulleita.
Petteri Orpo
(Blogi on julkaistu kestavakehitys.fi-sivuston blogissa 18.9.2017.)