(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 26.10.2022)
Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka kykenee muodostamaan yhtenäiset kannat Euroopan unionissa käsiteltäviin asioihin. Erityisesti kansallisen edun kannalta keskeisissä kysymyksissä hallituksen on kyettävä toimimaan yhtenäisesti ja ennakoivasti.
Tällainen kansallisen edun kysymys on itsenäinen metsäpolitiikka ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen Suomessa. Valitettavasti Suomen hallitus on ollut tuuliajolla metsäpolitiikassaan jo vuosia. Viimeisimpänä tämä näkyy niin sanotussa EU:n ennallistamisasetuksessa, jonka tavoitteena on palauttaa ympäristöä luonnontilaan.
Kokoomus katsoo, että metsäpolitiikka kuuluu ja sen pitää jatkossakin kuulua kansalliseen päätösvaltaan. EU:n muiden sektoreiden toimivalta ei saa ulottua kysymyksiin, joissa säädetään metsien käyttöön liittyvistä yksityiskohdista.
Hallitus on osana EU-vaikuttamisen jälkijättöisyyttä laiminlyönyt Suomen kannalta merkittävän metsäsektorin EU-edunvalvonnan. Hallitus on valmis antamaan lisävaltaa komissiolle, eikä huolehdi läheisyysperiaatteen toteutumisesta.’
Valitettavasti Suomen hallitus on ollut tuuliajolla metsäpolitiikassaan jo vuosia.
Onkin erikoista, että hallitus on sitoutunut ehdotetun ennallistamisasetuksen mittaviin ja sitoviin velvoitteisiin sekä tavoitteisiin ilman kattavaa vaikutusten arviointia. Miten hallitus voi hyväksyä korkeat ennallistamisalan tavoiteprosentit ja kustannukset näin epävarmassa tilanteessa?
Ruotsi päätyi toisenlaiseen ratkaisuun, ja otti suoraan kielteisen kannan esitykseen. Lisäksi Ruotsin parlamentti huomautti komissiota siitä, että asia kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan. Miksi Marinin hallitus päätyi päinvastaiseen johtopäätökseen, vaikka vaikutukset ovat Suomelle jopa kovempia?
Suomen EU-politiikkaa ja siihen liittyvää vaikuttamista johtaa perustuslain mukaan pääministeri. Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Kantoja ennallistamisasetukseen valmistelevat useat ministeriöt.
Onko pääministeri siis laiminlyönyt asiassa oman perustuslaillisen velvollisuutensa valtioneuvoston toiminnan yhteensovittamisesta osana Suomen EU-vaikuttamista?
Tietenkin myös luonnon monimuotoisuutta on puolustettava ja luontokatoa ehkäistävä. Meidän on tehtävä nykyistä enemmän. Kokoomuksen mielestä keinot luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on kuitenkin tehtävä kustannustehokkaalla tavalla.
Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta kustannustehokkaimmat tavat löydetään huolellisten vaikutustenarviointien pohjalta. Kokoomus priorisoisi tärkeimmäksi tavoitteeksi arvokkaimpien luonnontilaisten luontotyyppien suojelun edistämisen.
Reilua ennallistamista olisi se, että jokainen maa kantaisi vastuuta ja jokainen maa voisi itse määritellä omalle luontotyypilleen parhaan toimintatavan.
Ei ole reilua, että ennallistamisasetuksen velvoitteet painottuvat jäsenmaiden välillä niin voimakkaasti juuri Suomeen. Syy on se, että Suomessa on jäljellä runsaasti metsämaita, jotka on jo aika päivää sitten hakattu Etelä-Euroopasta.
Reilua ennallistamista olisi se, että jokainen maa kantaisi vastuuta ja jokainen maa voisi itse määritellä omalle luontotyypilleen parhaan toimintatavan. Saman koon ratkaisu ei istu kaikkialle.
Nyt hallituksen on otettava lusikka kauniiseen käteen ja ryhdyttävä valvomaan kansallista etua. Vaikka aikaa on jo kulunut luvattoman kauan, ja valmistelu on jo Brysselissä pitkällä, pystyy Suomi yhä vaikuttamaan.
Hallituksen ministereiden tehtävä on pääministeriä myöten löytää yhtenäinen linja EU-kysymyksissä. Toimikaa.
Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja