(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.2.2021)
Kuntavaalien lähestyessä olen saanut yhä enemmän ja enemmän yhteydenottoja yrittäjiltä, jotka toivovat, että kunnissa suhtauduttaisiin yrityksiin myönteisemmin. Palaute koskee niin vaaleilla valittujen kuin virassa olevien päättäjien suhtautumista yrittämiseen ja yrittäjiin.
Julkisessa keskustelussa nousevat usein esiin suuryritykset, mutta helposti unohtuu, että Suomen lähes 300 000 yrityksestä 93 prosenttia on alle 10 työntekijän mikroyrityksiä. Yksinyrittäjiä on lähes 190 000.
Nämä mikroyritykset ja yksinyrittäjät tarjoavat erilaisia palveluita ja tuotteita monilla eri toimialoilla kunnille ja kuntalaisille.
He esimerkiksi leikkaavat hiuksemme, kuntouttavat isovanhempamme, laittavat putket ja sähköt koteihimme sekä tarjoavat erilaisia palveluita ja tuotteita kunnille, kuten esimerkiksi koulukyytejä sekä huolto- ja korjaustöitä.
Yrittäjät tuskailevat erityisesti kuntien päätöksenteon tehottomuuden kanssa. Liian usein kunnan vastaus yrittäjien kysymyksiin tuntuu olevan ei, tai sitten asia hautautuu kunnan valmistelukoneiston syövereihin.
Yritykset synnyttävät työtä ja hyvinvointia. Kunnan ei tarvitse vain seurata sivusta, miten yrityksillä menee. Se voi tekemisillään vaikuttaa siihen, että yritykset menestyvät. Avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisäämisellä päästäisiin jo pitkälle.
Me kokoomuksessa tahdomme tehdä kaikista kunnista yrittäjämyönteisiä. Me haluamme, että kun kunta tekee päätöksiä, aina arvioidaan päätöksen vaikutukset yrittäjille. Kun kunta tarjoaa palveluja, sen on kuunneltava yrityksiä: jos yritys pystyy osoittamaan, että se voi tuottaa kunnan järjestämän palvelun laadukkaammin tai edullisemmin, palvelun tuotanto on avattava kilpailulle.
Haluamme, että myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Kilpailutukset pitää jakaa sopiviin osiin. Kuntayhtiöiden toiminta pitää rajata strategisia toimintoja lukuun ottamatta alueille, joilla ei ole toimivaa markkinaa.
Kaavoituksessa on pidettävä huolta, että kunnassa on mahdollisuuksia erilaiseen asumiseen ja vapaa-ajanviettoon sekä jatkuvasti riittävä määrä yritystontteja.
Viranomaisten lupaprosesseihin on säädettävä käsittelyaikatakuu. Jos kuntalaisen tai yrityksen hakemaa lupaa ei käsitellä määräajassa eikä luvan myöntämiselle ole selkeää laillista estettä, se myönnetään automaattisesti.
Kunnissa on myös käynnistettävä norminpurkutalkoot. Luotamme siihen, että ihmiset toimivat pääosin järkevästi ilman tiukkaa ja yksityiskohtaista normitusta.
Menestyvät yritykset voivat myös työllistää useampia ihmisiä. Työtä saadaan lisää, kun työn etsijä löytää työn tarjoajan. Työttömiä ei pidä pyöritellä luukulta toiselle, vaan kunnan on tehtävä aidosti vaikuttavia toimia. Se onnistuu, kun kunnalla on yrityksiin ja oppilaitoksiin tiiviit yhteydet ja kun yritykset otetaan mukaan ratkaisemaan ongelmia.
Kuntien keskeinen tehtävä on tarjota hyvät edellytykset yrittämiselle. Kunnan elinvoima ei synny keskushallinnossa, vaan se lähtee paikallisista yrityksistä ja yhdistyksistä – ihmisten omasta tekemisestä. Yritteliäs kunta on onnellisempi.
Kokoomus pitää huolen siitä, että kunta ei ajaudu näivettymisen polulle. Me olemme kumppani ja takuuporukka sille, että kunnalla on tulevaisuutta. Me emme kysy, miten asioita voi estää, vaan miten ne voi mahdollistaa. Me sanomme kyllä uusille ajatuksille ja investoinneille. Me sanomme kyllä yrittäjyydelle, uusille työpaikoille ja niiden mukanaan tuomalle elinvoimalle.
Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.