(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.3.2021)
Polttoaineyhtiö Neste ilmoitti rakentavansa uuden jalostamon Alankomaiden Rotterdamiin kotimaisen Porvoon sijaan. Miljardiluokan investoinnin häviäminen oli pettymys Suomelle. Hallituksen on syytä käydä päätökseen johtaneet syyt tarkkaan läpi ja analysoitava, mitä Suomi voisi jatkossa tehdä paremmin.
Yhden investoinnin häviäminen tai voittaminen ei olisi niin suuri uutinen, mikäli Suomeen tehtyjen investointien määrä olisi kokonaisuudessaan suurempi.
Valtiovarainministeriön tuoreen selvityksen mukaan Suomi on jäänyt kone- ja laiteinvestointien määrässä esimerkiksi Itävallan, Ruotsin, Saksan, Tanskan ja Alankomaiden jälkeen 15:n viime vuoden aikana. Immateriaalisissa investoinneissa tilanne on hieman parempi, mutta niissäkin Suomi on pärjännyt keskeisiä verrokkimaita heikommin.
Investoinnit Suomeen on saatava kasvuun. Kyse on tulevaisuuden työpaikoista ja hyvinvoinnista. Investointien kasvattaminen ruokkii talouden kasvua. Jos talous ei kasva, hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitukselta putoaa pohja.
Hallitus kokoontuu reilun kuukauden päästä puolimatkan krouviin eli kehysriiheen linjaamaan, millaista talous- ja työllisyyspolitiikkaa se tulee noudattamaan kautensa loppupuoliskolla.
Jos hallitus haluaa vielä kautensa aikana tehdä merkittäviä uusia toimia, ne on laitettava liikkeelle nyt. Huhtikuun päätökset antavat suuntaa koko vuosikymmenelle.
Odotan hallitukselta päätöksiä työllisyyden parantamiseksi ja uskottavaa suunnitelmaa kohti talouden kasvua ja velkaantumisen taittamista. Työllisyysaste tulee nostaa lähemmäs 80:aa prosenttia.
Verotusta ei voi enää kiristää, sillä sen taso on jo nyt maailman korkeimpia. Valtion velkaantuminen pitää saada hallintaan, vaikka nyt onkin muodikasta sanoa, ettei siitä tarvitse ainakaan heti välittää.
Edellä mainitsemani tavoitteet ovat julkisen talouden näkökulmasta tärkeitä. Liian vähän kuitenkin puhutaan siitä, mitä tavoitteet tarkoittavat meille arkisessa elämässä. Kysymys on meidän elintasostamme.
Monella meistä asiat ovat onneksi varsin hyvin. Bruttokansantuotteen pienet muutokset eivät perusarjessa näy nopeasti. Kaikkien kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin.
Paikallaan polkeva elintaso alkaa näkyä erityisesti julkisissa palveluissa, joita kaikkein heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat eniten. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjotaan ruuhkaa ja jaetaan niukkuutta. Uusimpia lääkkeitä esimerkiksi syöpähoidoissa ei oteta ensimmäisenä käyttöön.
Koulujen ryhmäkoot ovat suurenemaan, eivät pienenemään päin. Julkiset rakennukset rapautuvat. Hinnat nousevat ja verot kiristyvät. Palkkakehitys on hitaampaa kuin naapurimaissa.
Suomen talouskasvu on ollut vaimeaa kohta jo 15 vuotta. Ei säästölistoja tai niukkuutta jaeta piruuttaan vaan yksinkertaisesti siksi, että enää ei ole samalla tavalla sitä, mistä jakaa. Jos haluamme jättää tuleville sukupolville edes nykyisen laajuiset hyvinvointipalvelut, on perustukset saatava kuntoon nyt.
Tuottavuus on saatava kasvuun, vaikka sen kehitykseen vaikuttaminen ei olekaan yksinkertaista. Jäykät työmarkkinamme ja matala yrittäjyysaste jarruttavat tuottavuuden kehitystä erityisesti. Parhaita lääkkeitä Suomen ongelmiin olisivat markkinaehtoisuuden lisääminen ja rohkeat panostukset osaamistasoon sekä tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaan.
Me emme hyväksy sitä, että elintasomme jatkaa hidasta rapistumista. Siksi päätöksiä kestävämmän talouden puolesta pitää tehdä jo tänä keväänä. Tiekarttojen etsiminen ei enää riitä, nyt tarvitaan tekoja.
Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.
Päätöksiä kestävämmän talouden puolesta pitää tehdä jo tänä keväänä.