(Muutokset puhuttaessa)<\/p>\n
Arvoisa yleis\u00f6, hyv\u00e4t naiset ja herrat,<\/p>\n
Kiit\u00e4n mahdollisuudesta tuoda katsauksen hallituksen talous- ja veropolitiikkaan. Tuon samalla terveiset valtiovarainministerien ECOFIN-kokouksesta Luxemburgista, josta olen saapunut takaisin Suomeen viime y\u00f6n\u00e4.<\/p>\n
Aloitetaan ajankohtaisimmista asioista. Saimme kokouksessa aikaan poliittisen yhteisymm\u00e4rryksen siit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6iset julkaisut on mahdollista siirt\u00e4\u00e4 alempaan arvonlis\u00e4verokantaan samalle tasolle painettujen julkaisujen kanssa. T\u00e4t\u00e4 on neuvoteltu yli vuosi, ja Suomi on ajanut asiaa aktiivisesti. Valtiovarainministeri\u00f6 on aloittanut valmistelun heti. Muutos tulee voimaan viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2020, mutta tavoitteena on saada muutos voimaan jo ensi vuoden aikana.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Viimeisen vuoden ajan olen saanut rahaministerin\u00e4 kertoa hyvin valoisista Suomen talouden n\u00e4kymist\u00e4. Suomi k\u00e4y t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4ysill\u00e4. Talouskasvu ylt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna kolmeen prosenttiin. Teollisuuden kapasiteetti on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ja yksityiset investoinnit ovat edelleen kasvussa, vaikka esimerkiksi rakentamisen suhdannehuippu ollaan ohittamassa.<\/p>\n
Ty\u00f6llisyys on kasvanut l\u00e4hes 120 000 hengell\u00e4 hallituskauden aikana, ja ty\u00f6llisyysaste on kipuamassa 72 prosenttiin. Ty\u00f6llisyysasteen trendi ylitti kes\u00e4kuussa finanssikriisi\u00e4 edelt\u00e4neen vuoden 2008 suhdannehuipun lukemat. Hallituksen asettama ty\u00f6llisyysastetavoite, jonka toteutumiseen ani harva uskoi kes\u00e4ll\u00e4 2015, saavutetaan.<\/p>\n
Pula ty\u00f6paikoista on muutamassa vuodessa k\u00e4\u00e4ntynyt p\u00e4\u00e4laelleen pulaksi ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, joka ei ole vain yksitt\u00e4isten alueiden haaste vaan koskee koko maata.<\/p>\n
Osassa maakunnista yli 40 prosenttia yritysten toimipaikoista on kokenut vaikeuksia ty\u00f6ntekij\u00f6iden rekrytoinnissa viimeisen vuoden aikana.<\/p>\n
Ty\u00f6voimapulan ratkaisemiseen tarvitaan lis\u00e4\u00e4 toimia, jotka tukevat ihmisi\u00e4 muuttamaan ty\u00f6paikan per\u00e4ss\u00e4 ja tarjoavat koulutusta puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Siksi ohjaamme 20 miljoonaa euroa syksyn lis\u00e4budjetista t\u00e4sm\u00e4koulutuksiin ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen.<\/p>\n
Julkinen talous on vahvistunut nopeasti. VM:n arvion mukaan julkinen talous tasapainottuu jo ensi vuonna. Rakennamme valtion budjetin 1,4 miljardin euron alij\u00e4\u00e4m\u00e4lle. Kasvaneet verotulokertym\u00e4t ja tehdyt s\u00e4\u00e4st\u00f6toimet pienent\u00e4v\u00e4t budjetin alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 ensi vuonna.<\/p>\n
Mik\u00e4li seuraava hallitus s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 vastuullisen talouspolitiikan linjan, noudattaa menokuria ja jatkaa toimia ty\u00f6llisyyden parantamiseksi, on vuonna 2020 mahdollista rakentaa ylij\u00e4\u00e4m\u00e4inen budjetti. Mutta ilman lis\u00e4ponnisteluja siihen ei p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Hallituksen keskeisen\u00e4 tavoitteena on toimillaan ollut talouskasvun ja ty\u00f6llisyyden vahvistaminen sek\u00e4 julkisen talouden kest\u00e4vyyden parantaminen.<\/p>\n
Olemme tehneet useita kymmeni\u00e4 ty\u00f6llisyyden kasvua tukevia toimia, joilla on madallettu palkkauksen kynnyst\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4tty ty\u00f6tt\u00f6mien palveluita ja koulutusmahdollisuuksia. Suomen Pankin mukaan Suomen kilpailukykykuilu verrattuna t\u00e4rkeimpiin kauppakumppaneihimme on kaventunut merkitt\u00e4v\u00e4sti. Viime viikolla Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitos arvio, ett\u00e4 kilpailukykysopimuksen my\u00f6t\u00e4 Suomeen on syntynyt 20 000 \u2013 35 000 uutta ty\u00f6paikkaa. Kansallisten toimien vaikutusta ei pid\u00e4 v\u00e4heksy\u00e4.<\/p>\n
Kymmenen vaikean vuoden j\u00e4lkeen Suomi on vihdoin saatu kasvun uralle. Ty\u00f6ss\u00e4 on onnistuttu. Suomella on kuitenkin suuri vaara pudota takaisin kuopan pohjalle, josta juuri on p\u00e4\u00e4sty kapuamaan yl\u00f6s.<\/p>\n
Sanoin valtiovarainministeri\u00f6n budjettiriihess\u00e4 elokuun alussa, ett\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Halusin her\u00e4tell\u00e4 kansanedustajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia nostamaan katseen ensi vuosikymmenelle, sill\u00e4 nuo ajat ovat jo edess\u00e4mme.<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin meit\u00e4 uhkaa nouseva vaalikuume, jossa puolueet lupaavat \u00e4\u00e4nest\u00e4jilleen tavoitteita, joiden toteuttaminen heikent\u00e4isi merkitt\u00e4v\u00e4sti taloutemme perustaa. Jokaiselta poliitikolta on vaadittava vastuullisuutta, sill\u00e4 talouden luvut eiv\u00e4t muutu ensi kev\u00e4\u00e4n vaalien j\u00e4lkeen miksik\u00e4\u00e4n. Julkisen talouden vahvistumista ei pid\u00e4 pilata menolis\u00e4yksill\u00e4, joihin meill\u00e4 ei tosiasiassa ole varaa.<\/p>\n
Toiseksi v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 aiheutuvat menot lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t nopeaa vauhtia. El\u00e4kemenot kasvavat ripe\u00e4sti, ja kasvu jatkuu koko 2020-luvun. Vuodesta 2020 vuoteen 2030 yli 75-vuotiaiden, paljon palveluita ja tukea tarvitsevien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa yli 250 000 hengell\u00e4 eli noin 45 prosentilla.<\/p>\n
Se, ett\u00e4 me suomalaiset el\u00e4mme yh\u00e4 terveempin\u00e4 ja yh\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n, on positiivinen ilmi\u00f6. Se kertoo yhteiskuntamme onnistumisesta ja korkeasta elintasosta. Kasvavat el\u00e4ke- ja hoivamenot ovat kuitenkin tosiasia, ja meid\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvien on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 palvelut ja el\u00e4kkeet saadaan kest\u00e4v\u00e4sti rahoitettua nyt ja tulevaisuudessa.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi puolustusvoimien tarpeelliset h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4- ja laivahankinnat tuovat ison menopaineen 2020-luvulla.
\nPelk\u00e4st\u00e4\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4hankintojen kustannusarvio on 7-10 miljardia euroa. Ilman uusia toimia valtion velanotto k\u00e4\u00e4ntyy uudelleen kasvuun 2020-luvun alussa.<\/p>\n
Noususuhdanteen huipulla ei pid\u00e4 unohtaa sit\u00e4, ett\u00e4 kansantaloutemme on merkitt\u00e4v\u00e4sti haavoittuvampi kohtaamaan seuraavan laskusuhdanteen kuin mit\u00e4 ennen vuoden 2008 finanssikriisi\u00e4. Valtionvelan m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaksinkertaistunut finanssikriisin j\u00e4lkeen kymmeness\u00e4 vuodessa, ja taloutemme puskurit ovat ohuet.<\/p>\n
Vaikka suhdannen\u00e4kym\u00e4t ovat hyv\u00e4t, niin matalasuhdanne on edess\u00e4mme ennemmin tai my\u00f6hemmin. Siksi nyt pit\u00e4\u00e4 varautua huonompia aikoja varten, ker\u00e4t\u00e4 puskureja ja jatkaa vastuullista taloudenpitoa.<\/p>\n
Arvoisa yleis\u00f6,<\/p>\n
Ainoa keino varmistaa, ett\u00e4 julkinen talous saadaan kest\u00e4v\u00e4sti tasapainoon, on nostaa ty\u00f6llisyys etusijalle kaikessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Matala ty\u00f6llisyysaste ja korkea ty\u00f6tt\u00f6myys ovat vakava ongelma julkiselle taloudelle. Ty\u00f6llisyysaste on nostettava ensin 75 prosenttiin ja sen j\u00e4lkeen l\u00e4hemm\u00e4s 80 prosenttia. Muussa tapauksessa ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t suomalaiset maksavat kustannukset kasvavina veroina tai huonompina palveluina ja matalampana elintasona. En usko, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n puolue kannattaa tuollaista vaihtoehtoa.<\/p>\n
Pohjoismaisen ty\u00f6llisyysasteen saavuttamiseksi tarvitsemme kolme keskeist\u00e4 reformia.<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin tarvitsemme sosiaaliturvareformin, joka v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kannustinloukkuja ja parantaa kannustimia ty\u00f6ntekoon. Uudistus yksinkertaistaa sosiaaliturvaa yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 eri tukimuotoja ja tasoittaa kannustinloukkuja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuen tasoa samalla, kun ty\u00f6tulot kasvavat. Uudistus s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 tuen vastikkeellisuuden, mutta tukee ty\u00f6nteon kannustimia ja korkean ty\u00f6llisyysasteen saavuttamista.<\/p>\n
Kokoomus on julkaissut oman yleistukimallinsa n\u00e4iden periaatteiden pohjalta, ja vastaavia avauksia on tullut my\u00f6s muilta puolueilta. Sosiaaliturvareformi on t\u00e4rkein rakenneuudistus, joka seuraavan hallituksen on viet\u00e4v\u00e4 maaliin.<\/p>\n
Toiseksi meid\u00e4n on jatkettava veroreformia, jossa ty\u00f6n verotusta kevennet\u00e4\u00e4n ja verotuksen painopistett\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n haittojen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen verotukseen. Hallituskauden aikana ty\u00f6n verotusta on kevennetty kaikkiaan 1,4 miljardilla eurolla pieni- ja keskituloisia painottaen. Ensi vuoden budjetissa maltillisia kevennyksi\u00e4 jatketaan kunnallisverotuksen perusv\u00e4hennyst\u00e4 ja ty\u00f6tulov\u00e4hennyst\u00e4 kasvattamalla.<\/p>\n
Korkean ty\u00f6n verotuksen ongelmat koskettavat jokaista tavallista palkansaajaa. Yhdess\u00e4 sosiaaliturvareformin kanssa verotuksen kevent\u00e4minen madaltaa merkitt\u00e4v\u00e4sti pienipalkkaisen ty\u00f6n vastaanottamisen kynnyst\u00e4. Ty\u00f6nteon kannustimien parantamiseksi marginaaliveroprosenttien alentamista on jatkettava kaikilla tulotasoilla.<\/p>\n
Kolmanneksi tarvitsemme reformeja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, koulutukseen ja perhevapaisiin. Tarvitsemme kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen, jossa \u00e4itien ja isien hoivavastuuta jaetaan tasaisemmin ja naisten ty\u00f6markkina-asemaa parannetaan.<\/p>\n
Tarvitsemme reformeja koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme, jotta ihmiset saavat tukea oman osaamisensa kehitt\u00e4miseen my\u00f6s ty\u00f6uran aikana ja jotta koko nuorten ik\u00e4luokka koulutetaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n toisen asteen tutkintoon. Hallitus on jo k\u00e4ynnist\u00e4nyt jatkuvan oppimisen reformin valmistelun, ja korkeakouluissa on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n lyhyempi\u00e4 muuntokoulutusohjelmia tutkintojen t\u00e4ydent\u00e4miseen ja uuden osaamisen hankkimiseen. Niist\u00e4 saadut kokemukset ovat hyvin my\u00f6nteisi\u00e4. Ty\u00f6 jatkuu, jotta koko koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 voisi reagoida nopeammin uusiin osaajatarpeisiin.<\/p>\n
Tarvitsemme lis\u00e4\u00e4 tilaa kest\u00e4v\u00e4lle kasvulle. Talouskasvu hiipuu jo ensi vuonna alle kahden prosentin, eik\u00e4 se riit\u00e4 turvaamaan hyvinvoinnin rahoitusta 2020-luvulla. Siksi p\u00e4\u00e4timme elokuun budjettiriihess\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 tutkimus- ja innovaatiorahoituksen tasoa pysyv\u00e4sti noin 112 miljoonalla eurolla. T\u00e4t\u00e4 linjaa on syyt\u00e4 jatkaa.<\/p>\n
Arvoisa yleis\u00f6,<\/p>\n
Hallituksen veropolitiikan keskeinen tavoite on tukea talouskasvun, ty\u00f6llisyyden, investointien, sijoittamisen ja yritt\u00e4jyyden vahvistumista Suomessa.<\/p>\n
Veropolitiikan linjan l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat laajat veropohjat ja siten nykyist\u00e4 matalammat verokannat. Verorakenteen uudistamista on t\u00e4ll\u00e4 kaudella jatkettu siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rasitusta ty\u00f6nteon ja yritt\u00e4jyyden verottamisesta haittojen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen verottamiseen. T\u00e4rke\u00e4 talouspoliittinen valinta on ollut my\u00f6s se, ett\u00e4 julkisen talouden sopeuttaminen on tehty menoleikkauksin, ei veronkorotuksin. Suomen kokonaisveroaste on laskenut kahdella prosenttiyksil\u00f6ll\u00e4 n. 42 prosenttiin hallituskauden aikana.<\/p>\n
En saa valtiovarainministerin\u00e4 mist\u00e4\u00e4n muusta asiasta yht\u00e4 paljon palautetta yritt\u00e4jilt\u00e4 ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n edustajilta kuin ennustettavasta talous- ja veropolitiikasta. Yhdyn t\u00e4h\u00e4n palautteeseen. N\u00e4in olemme my\u00f6s toimineet. Kaikessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on vaalittava ennustettavaa toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, joka kannustaa investoimaan ja ty\u00f6llist\u00e4m\u00e4\u00e4n. My\u00f6s seuraavan hallituksen on jatkettava samalla linjalla.<\/p>\n
Pid\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 yritysverotuksessa voidaan rakentaa pitk\u00e4aikaisempaa, yli hallituskaudet ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00e4kym\u00e4\u00e4 2020-luvulle.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n vuoksi olemme k\u00e4ynnist\u00e4neet verotuksen tiekartan laadinnan. Kattavan asiantuntijaty\u00f6n avulla tavoitteena on luoda pohjaa tulevien hallitusten talous- ja veropolitiikan valmisteluun. Verotuksen tiekartan laadinta on k\u00e4ynnistynyt tutkimushankkeella, joka valmistuu ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 eduskuntavaalien alla.<\/p>\n
Verotuksen tiekarttaty\u00f6ll\u00e4 vastataan veroj\u00e4rjestelm\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4n ja ennakoitavaan kehitt\u00e4miseen ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuviin muutoksiin. Ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n isojen muutostrendien, kuten digitalisaation, alustatalouden sek\u00e4 ty\u00f6markkinoiden ja ty\u00f6nteon pirstaloitumisen vaikutuksia veroj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huolehtia veropohjamme kest\u00e4vyydest\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ja kartoittaa kansainv\u00e4lisen verotuksen kehityssuunnat, jotta osamme vastata 2020-luvulla muutoksiin ja tehd\u00e4 yli hallituskaudet ylitt\u00e4vi\u00e4 veroratkaisuja.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Mainitsen lyhyesti kahdesta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6hankkeesta, joita valmistelemme valtiovarainministeri\u00f6ss\u00e4 ja jotka annetaan t\u00e4m\u00e4n syksyn aikana eduskunnan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Molempien hankkeiden valmistelu on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon kiinnostusta.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen\u00e4 muutama huomio tulol\u00e4hdejaon poistamisesta. Uudistusta on odotettu pitk\u00e4\u00e4n. Elinkeinoverotuksessa on tarvetta selke\u00e4mm\u00e4lle verotukselle. Nyt l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 yhteis\u00f6jen verotus tapahtuu jatkossa aina elinkeinoverolain mukaisena. Taustalla on laaja asiantuntija- ja virkamiesty\u00f6. Uusi laki astuu voimaan vuonna 2019 ja muutoksia sovelletaan ensimm\u00e4isen kerran vuonna 2020 verotuksessa.<\/p>\n
Toisena vien eteenp\u00e4in ehdotuksen uudesta osakes\u00e4\u00e4st\u00f6tilist\u00e4, josta hallitus teki p\u00e4\u00e4t\u00f6kset elokuun budjettiriihess\u00e4. Osakes\u00e4\u00e4st\u00f6tilin toteuttaminen on ollut meille keskeinen tavoite ja maanantaina l\u00e4hetimme esitykset lausuntokierrokselle.<\/p>\n
Osakes\u00e4\u00e4st\u00f6tili tuo tavallisen piensijoittajan tasavertaisempaan asemaan varakkaamman sijoittajan kanssa. Osingot ja osakkeiden arvonnousu kerrytt\u00e4v\u00e4t tilin varallisuutta, ja verot maksetaan vasta varoja nostettaessa ulos. Osakes\u00e4\u00e4st\u00f6tili kannustaa siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n laiskaa p\u00e4\u00e4omaa pankkitileilt\u00e4 p\u00f6rssiin ja kerrytt\u00e4m\u00e4\u00e4n varallisuutta. Tavoitteena on my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 tavallisten osakes\u00e4\u00e4st\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti nykyisest\u00e4 noin 800 000 hengest\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n
Sijoitustuotteiden verotuksen neutraliteetin parantamiseksi yhten\u00e4ist\u00e4mme samalla vakuutuskuorten ja kapitalisaatiosopimusten verokohtelun osakes\u00e4\u00e4st\u00f6tilin kanssa. Hallituksen esitykset annetaan eduskunnan k\u00e4sittelyyn joulukuussa. Lait astuvat voimaan maaliskuussa, ja uudet tilit on mahdollista avata vuoden 2020 alussa.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Yh\u00e4 suurempi osa veropolitiikasta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yhteisiss\u00e4 eurooppalaisissa p\u00f6ydiss\u00e4. EU:n rahaministerit ovat vuoden ajan keskustelleet digitaalisen talouden ja digiyritysten verotuksesta. Komissio esitt\u00e4\u00e4 muun muassa, ett\u00e4 EU:ssa otettaisiin v\u00e4liaikaisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n isoja yrityksi\u00e4 koskeva tiettyjen digitaalisten palvelujen vero.<\/p>\n
Vero kohdistuisi EU-yritysten lis\u00e4ksi kolmansien valtioiden yrityksiin. Digitaalisia mainospalveluja, alustan tarjoamista ja datan siirtoa verotettaisiin kolmen prosentin liikevaihtoon perustuvalla verokannalla. Verotusoikeus syntyisi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n sijaintivaltioon.<\/p>\n
Suomi, Ruotsi, Tanska ja usea muu EU-maa vierastavat t\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 muutoksia. Pohjoismaat ovat kaikki suhteellisen pieni\u00e4 avotalouksia, jotka eiv\u00e4t voi kilpailla k\u00e4ytt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 suurten EU-j\u00e4senmaiden kanssa. Komission esitys olisi Suomen talouden kannalta haitallinen.<\/p>\n
Digitalisaatio muuttaa maailmaa nopeasti. Digiyrityksi\u00e4 on koko ajan vaikeampaa erottaa perinteisemmist\u00e4 yrityksist\u00e4. Suomi ei n\u00e4e digiyrityksi\u00e4 poikkeuksena, vaan uutena normaalina. Suomen tavoite on, ett\u00e4 kaikkia yrityksi\u00e4 verotettaisiin samanlaisella reilulla ja tehokkaalla tavalla, sen perusteella, miss\u00e4 arvo syntyy.<\/p>\n
Kyse ei ole siit\u00e4, etteik\u00f6 Suomi haluaisi toimia veronkierron ja \u2013v\u00e4lttelyn est\u00e4miseksi. Veronkiertoa ja veropohjan rapautumista pit\u00e4\u00e4 torjua kansallisesti ja kansainv\u00e4lisesti, mutta komission ehdotukset eiv\u00e4t ole siihen tehokas ratkaisu.<\/p>\n
Jotta digitaalisen talouden verotuskysymyksiin saavutettaisiin yhten\u00e4inen ratkaisu, ty\u00f6t\u00e4 OECD:n piiriss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 jatkaa. Suomi k\u00e4y jatkuvasti keskusteluja erilaisista veromalleista muiden EU-maiden ja OECD:n kanssa. Suomen ensisijainen tavoite on pitk\u00e4aikainen ratkaisu, joka kohtelee tasapuolisesti kaikkia yrityksi\u00e4.
\nArvoisa yleis\u00f6,<\/p>\n
Halusin t\u00e4ll\u00e4 kertaa puheenvuorossani painottaa merkitt\u00e4v\u00e4sti tulevaisuutta ja niit\u00e4 haasteita, jotka ovat aivan juuri edess\u00e4mme. Seuraavina vuosina edess\u00e4 on iso urakka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4, jotta Suomi menestyisi jatkossa. Verotus on keskeinen ty\u00f6v\u00e4line siihen, ett\u00e4 Suomessa kannattaa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, yritt\u00e4\u00e4, investoida ja t\u00e4nne kannattaa sijoittaa. Toivotan teille antoisia verop\u00e4ivi\u00e4 merkityksellisten asioiden parissa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
(Muutokset puhuttaessa) Arvoisa yleis\u00f6, hyv\u00e4t naiset ja herrat, Kiit\u00e4n mahdollisuudesta tuoda katsauksen hallituksen talous- ja veropolitiikkaan. Tuon samalla terveiset valtiovarainministerien ECOFIN-kokouksesta Luxemburgista, josta olen saapunut takaisin Suomeen viime y\u00f6n\u00e4. Aloitetaan ajankohtaisimmista asioista. Saimme kokouksessa aikaan poliittisen yhteisymm\u00e4rryksen siit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6iset julkaisut on mahdollista siirt\u00e4\u00e4 alempaan arvonlis\u00e4verokantaan samalle tasolle painettujen julkaisujen kanssa. T\u00e4t\u00e4 on neuvoteltu yli […]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":1105,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[141,142,115,10,143,140,144,145,26],"class_list":["post-969","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-141","tag-digi","tag-digitalisaatio","tag-eu","tag-keskuskauppakamari","tag-puhe","tag-suuri-veropaiva","tag-vero","tag-verotus"],"yoast_head":"\n