Arvoisa yleis\u00f6,<\/p>\n
Kiit\u00e4n Veronmaksajien keskusliittoa mahdollisuudesta tuoda hallituksen terveiset ajankohtaisesta vero- ja
\ntalouspolitiikasta. On mukava n\u00e4hd\u00e4 teit\u00e4 paikalla n\u00e4in runsaslukuisina. Talous- ja veropolitiikka kiinnostaa
\nsuomalaisia, se on hieno asia.
\nOn mukavaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 kehysriihivalmistelujen ja sote-uudistuksen keskelt\u00e4 kertomaan terveisi\u00e4 ajankohtaisesta talous- ja veropolitiikasta. <\/p>\n
Arvoisat kuulijat,<\/p>\n
Niin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 Suomessa kuin globaalisti elet\u00e4\u00e4n vahvaa noususuhdannetta, mutta eri talousalueet el\u00e4-
\nv\u00e4t suhdannesyklin eri vaiheissa. Yhdysvalloissa vallitsee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ysty\u00f6llisyys, ja inflaatio on kiihtym\u00e4ss\u00e4.
\nEuroalue on kasvanut jo vuodesta 2014, mutta vasta viime vuonna kasvu kiihtyi toden teolla. Euroalueen
\ntalouskehityksen osalta vallitsee vahva optimismi, mik\u00e4 on vahvistanut euron kurssia suhteessa muihin
\nvaluuttoihin. Kiinan talous kasvaa edelleen nopeasti, mutta kasvu on ollut hidastumassa. <\/p>\n
Euroalueen velkakriisin pitk\u00e4 varjo heijastuu viel\u00e4 vaimeana kuluttajahintainflaationa, mist\u00e4 johtuen EKP:n
\nrahapolitiikka on yh\u00e4 ep\u00e4tavallista ja talouskasvua tukevaa. Lyhyet korot ovat pitk\u00e4\u00e4n olleet eritt\u00e4in matalia,
\nja valtionlainojen koroissa on ollut vain v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 liikkeit\u00e4. Jossain vaiheessa korot kuitenkin l\u00e4htev\u00e4t nousuun,
\nja nousu voi olla tuolloin hyvinkin nopeaa.<\/p>\n
Keskeisin riski my\u00f6nteiselle n\u00e4kym\u00e4lle on Yhdysvalloista tuleva protektionismin uhka. Suomi on pieni ja
\navoin talous, jonka hyvinvointi perustuu kansainv\u00e4liselle kaupalle. Presidentti Trumpin asettamista ter\u00e4ksen
\nja alumiinin tuontitulleista ei seuraa mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Tuontitullit ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon kritiikki\u00e4, my\u00f6s Yhdysvalloissa.
\nKaupan esteet ja kauppasota eiv\u00e4t ole Yhdysvaltojen perimm\u00e4inen intressi. Asia pit\u00e4isi harkita
\nuudelleen. Vahva talouden ja ty\u00f6llisyyden kasvu ei synny kaupan rajoitteita lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4, vaan niit\u00e4 purkamalla.
\nEuroopan unionin merkitys korostuu t\u00e4llaisissa tilanteissa: mit\u00e4 siit\u00e4kin tulisi, jos jokainen EU-j\u00e4senmaa
\nyritt\u00e4isi yksin neuvotella poikkeuksia n\u00e4ihin tulleihin. Siit\u00e4 ei tulisi mit\u00e4\u00e4n. Euroopan unioniin kuulumisesta
\non Suomelle konkreettista hy\u00f6ty\u00e4 ja se n\u00e4kyy nimenomaan t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Geopoliittisten j\u00e4nnitteiden k\u00e4rjistyminen voi aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia rahoitusmarkkinoilla ja johtaa
\nvarovaisuuteen investoinneissa.<\/p>\n
Maailmantalouden n\u00e4kym\u00e4t ovat valoisat, mutta ei pid\u00e4 tuudittautua siihen, ett\u00e4 hyv\u00e4t n\u00e4kym\u00e4t jatkuvat
\naina vain. Jossakin vaiheessa talouden laskusuhdanne on taas edess\u00e4. Nyt pit\u00e4\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 puskureita, jotta selvi\u00e4mme
\ntaas seuraavan matalasyklin ylitse.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Talouden n\u00e4kym\u00e4t ovat Suomessa paremmat kuin l\u00e4hes kymmeneen vuoteen. Talouskasvumme ylsi viime
\nvuonna yli kolmen prosentin, ja t\u00e4n\u00e4 vuonna talouden n\u00e4kym\u00e4t ovat edelleen vahvat. Valtiovarainministeri\u00f6n
\njoulukuun ennusteen mukaan talouskasvu jatkuu t\u00e4n\u00e4 vuonna 2,4 % verran. Useat tutkimuslaitokset
\npovaavat t\u00e4lle vuodelle viel\u00e4 vahvempaa, l\u00e4hes kolmen prosentin kasvua. Suomen kustannuskilpailukyky
\nsuhteessa kilpailijamaihimme on vahvistunut, mik\u00e4 on osaltaan vauhdittanut investointeja ja uusien ty\u00f6-
\npaikkojen syntymist\u00e4. Valtiovarainministeri\u00f6n oma, riippumaton ennuste p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n huhtikuussa.<\/p>\n
Samalla ty\u00f6llisyys on vahvistunut kohisten. Yh\u00e4 useampi suomalainen on saanut mahdollisuuden tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja olla mukana yhteiskunnan rakentamisessa. Ty\u00f6llisi\u00e4 oli tammikuussa 71 000 henke\u00e4 enemm\u00e4n kuin vuosi sitten, ja ty\u00f6llisyysaste on noussut 70,9 prosenttiin. Mik\u00e4li ty\u00f6llisyysasteen trendi jatkaa kasvuaan,
\nhallituksella on kaikki mahdollisuudet saavuttaa asettamansa 72 prosentin ty\u00f6llisyysastetavoite jopa etuajassa.<\/p>\n
Vahvan talouden ja ty\u00f6llisyyden kasvun, sopeutustoimien ja tiukan menokurin my\u00f6t\u00e4 valtion velanotto on
\npienentynyt voimakkaasti. Velkaantumisen lopettamiseksi on tehty nelj\u00e4n miljardin sopeuttamistoimet.
\nVelkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016. Kuvaavaa on, ett\u00e4 rakensimme
\nvuoden 2017 talousarvion alun perin 5,5 miljardin euron velanotolle, mutta tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6stietojen perusteella
\nvelanotto supistui viime vuonna 3,0 miljardiin euroon erityisesti voimakkaan verotulokertym\u00e4n kasvun
\nvuoksi. T\u00e4n\u00e4 vuonna velanotto pienenee edelleen merkitt\u00e4v\u00e4sti. On kuitenkin muistettava, ett\u00e4 kovista kasvuluvuista
\nhuolimatta, ollessamme noususuhdanteen huipulla, el\u00e4mme edelleen velaksi. Ty\u00f6t\u00e4 on jatkettava,
\njotta velaksi el\u00e4minen pys\u00e4htyy kokonaan.<\/p>\n
Meid\u00e4n on samalla huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 verotuksemme s\u00e4ilyy kilpailukykyisen\u00e4 ja Suomi houkuttelevana
\ninvestointikohteena. Vuonna 2014 toteutettu yhteis\u00f6verokannan lasku 20 prosenttiin on ollut kauaskantoinen
\np\u00e4\u00e4t\u00f6s, joka on vahvistanut Suomen vetovoimaa ja kiinnostavuutta investointikohteena. Tuolloin kriitikot
\npelk\u00e4siv\u00e4t verotulojen putoavan. Todellisuudessa verotuotot ovat kasvaneet tasaisesti, ja viime vuonna
\nyhteis\u00f6veroa kertyi valtion kassaan yli miljardi euroa enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 vuonna 2014, kun yhteis\u00f6verokantaa
\nlaskettiin. Yritysmy\u00f6nteinen veropolitiikka tuo tuloksia.<\/p>\n
Arvoisat kuulijat,<\/p>\n
Maailmantalouden kasvu vauhdittaa Suomen kasvua ja vienti\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Globaalin kysynn\u00e4n lis\u00e4ksi on
\nyht\u00e4 lailla t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 kaikki voitava hallituksen politiikalla talouskasvun ja ty\u00f6llisyyden vahvistamiseksi.
\nT\u00e4ss\u00e4 talous- ja veropolitiikka on ilman muuta keski\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n
Ensinn\u00e4kin hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi, ettei kokonaisveroaste saa nousta. T\u00e4m\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4
\nlinjaus hallitukselta. Viime hallituksen aikana sopeuttamistoimet tehtiin puoliksi veroja korottamalla, puoliksi
\nmenoja leikkaamalla. Se sai talouden rattaat yskim\u00e4\u00e4n ja lis\u00e4si tavallisten ty\u00f6t\u00e4 tekevien suomalaisten
\nverotaakkaa.<\/p>\n
Kuvaavaa on, ett\u00e4 vuosina 2011-2015 palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima ei lis\u00e4\u00e4ntynyt ollenkaan. Ostovoiman
\nkasvun pys\u00e4htymisen taustalla oli ennen kaikkea juuri kokonaisveroasteen nousu, mutta my\u00f6s
\ntalouden taantumasta johtunut heikentynyt ty\u00f6llisyys. <\/p>\n
Toiseksi julkisen talouden sopeuttamistoimet on toteutettu menoja leikkaamalla, ei veroja korottamalla.
\nT\u00e4m\u00e4 on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 finanssipoliittinen valinta. Suomi sijoittui viel\u00e4 vuonna 2016 kokonaisveroasteen
\nosalta sek\u00e4 OECD- ett\u00e4 EU-maiden vertailussa k\u00e4rkip\u00e4\u00e4h\u00e4n. Nyt kokonaisveroaste on saatu laskemaan 44
\nprosentista 42 prosenttiin. Ei sill\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n voi ylpeill\u00e4 eurooppalaisessa vertailussa, mutta suunta on oikea.<\/p>\n
Kokonaisveroasteen lasku tuo polttoainetta yritysten kasvuun, investointeihin, uusien ty\u00f6paikkojen luomiseen
\nja ty\u00f6llisyyden vahvistumiseen. Kokonaisveroasteen laskemista Suomessa tulee edelleen tavoitella tulevina
\nvuosina, ja kevennykset kohdistaa ty\u00f6n ja yritt\u00e4jyyden verotuksen kevent\u00e4miseen.<\/p>\n
Kolmanneksi olen tyytyv\u00e4inen verotuksen painopisteen muutokseen, jota olemme vieneet eteenp\u00e4in. Ty\u00f6n
\nja yritt\u00e4misen verotaakan kevent\u00e4mist\u00e4 on jatkettu ja vastaavasti v\u00e4lillisen verotuksen, p\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja haittojen
\nverotusta kiristetty. Hallitus on suunnannut p\u00e4\u00e4osan verotuksen kevennyksist\u00e4 ty\u00f6n verotuksen kevent\u00e4miseen
\nl\u00e4hes 1,3 miljardilla eurolla pieni- ja keskituloisia palkansaajia painottaen. Ty\u00f6n verotuksen kevennykset
\ntukevat palkansaajien ostovoiman kehittymist\u00e4, yksityist\u00e4 kulutusta ja ty\u00f6nteon kannustimien parantumista.<\/p>\n
Nelj\u00e4nneksi olemme pit\u00e4neet kiinni tiukasta finanssipolitiikan linjasta koko hallituskauden ajan. Vahvistuneen
\nty\u00f6llisyyden ja talouskasvun tuomia lis\u00e4tuloja ei ole hassattu, vaan valtion kasvaneilla verotuloilla on
\npienennetty velanottoa. Olen tyytyv\u00e4inen siit\u00e4, ett\u00e4 budjetin sis\u00e4ll\u00e4 olemme voineet tehd\u00e4 kohdennuksia
\nty\u00f6llisyyden, osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseen, sill\u00e4 niist\u00e4 korkeasti koulutettu Suomi el\u00e4\u00e4. Saimme
\nk\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 suunnan vuosi sitten kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun teimme budjetin sis\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hes 300 milj. euron panostukset
\nkoulutukseen ja tutkimukseen. Mik\u00e4li kev\u00e4\u00e4n kehysriihess\u00e4 hallituksella on budjetin sis\u00e4ll\u00e4 liikkumavaraa,
\ntulee se kohdentaa uusiin panostuksiin ty\u00f6llisyyden, osaamisen ja koulutuksen hyv\u00e4ksi. <\/p>\n
Hyv\u00e4t verop\u00e4ivien osanottajat,<\/p>\n
Haluan erikseen mainita kahdesta verotuksen uudistuksesta, joita valtiovarainministeri\u00f6 on ohjauksessani
\nvalmistelemassa.<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin valmisteluty\u00f6 tulol\u00e4hdejaon poistamisesta yhteis\u00f6jen verotuksesta on loppusuoralla. Jatkossa
\nelinkeinoverolakia sovellettaisiin yhteis\u00f6jen verotuksessa kaikkeen toimintaan, eik\u00e4 yhteis\u00f6ill\u00e4 olisi muun
\ntoiminnan tulol\u00e4hdett\u00e4. Maatalouden tulol\u00e4hde j\u00e4isi edelleen voimaan. Uudistuksen tavoitteena on selkeytt\u00e4\u00e4
\nyritysten verokohtelua ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hallinnollista taakkaa. Uudistusta on toivottu pitk\u00e4\u00e4n, ja oma puolueeni
\nKokoomus kirjasi tavoitteen tulol\u00e4hdejaon poistamisesta yritt\u00e4j\u00e4ohjelmaan jo vuonna 2014. Hallituksen
\nesitys l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n lausuntokierrokselle l\u00e4hiaikoina, ja lainmuutos astuisi voimaan vuoden 2019 alusta. <\/p>\n
Toiseksi asetin viime kes\u00e4n\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4n arvioimaan eri sijoitusmuotojen verokohtelua. Olen lis\u00e4nnyt ty\u00f6ryhm\u00e4n
\ntoimeksiantoon arvioida sijoituss\u00e4\u00e4st\u00f6tilin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa Suomessa. Sijoituss\u00e4\u00e4st\u00f6tili on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo
\nRuotsissa, jossa sijoittajat ovat avanneet tilej\u00e4 yli kaksi miljoonaa ja suppeampana Norjassa. Kokemukset
\novat olleet hyvin positiivisia. My\u00f6s Tanska on valmistelemassa tilin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa.<\/p>\n
Hallituksen veropolitiikan yksi keskeinen tavoite on kotimaisen omistajuuden vahvistaminen. T\u00e4ss\u00e4 valossa
\npid\u00e4n sijoituss\u00e4\u00e4st\u00f6tili\u00e4 mielenkiintoisena ja uskon, ett\u00e4 se olisi erinomainen suomalaiselle piensijoittajalle.
\nSijoituss\u00e4\u00e4st\u00f6tili tukisi merkitt\u00e4v\u00e4sti kotimaisen piensijoittamisen edellytyksi\u00e4 ja tukisi p\u00e4\u00e4omien ohjautumista
\nkotimaisiin listautuneisiin yrityksiimme.<\/p>\n
Ty\u00f6ryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 huhtikuun lopussa, ja odotan ty\u00f6ryhm\u00e4n esityksi\u00e4 mielenkiinnolla. Tavoitteeni on
\nl\u00f6yt\u00e4\u00e4 tapa toteuttaa sijoituss\u00e4\u00e4st\u00f6tili.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Viime syksyn\u00e4 budjettiriihen yhteydess\u00e4 olin huolissani siit\u00e4, ett\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n odotetun talouskasvun nostattama
\nsuhdannep\u00f6ly peitt\u00e4isi monen silm\u00e4t. Kyll\u00e4 sit\u00e4 suhdannep\u00f6ly\u00e4 tuntuu olevan edelleen ilmassa, vaikka
\ntalouskasvun tasaantuminen on havahduttanut monet.<\/p>\n
Vahva talouden kasvu on ilahduttava asia kansantaloutemme kannalta, mutta noususuhdanteen huuman ei
\nkannata antaa h\u00e4m\u00e4t\u00e4. Olemme taloutemme kunnostamisessa vasta urakan alussa, eik\u00e4 Suomi tule viel\u00e4
\nvalmiiksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4, joita olemme tehneet julkisen talouden tasapainottamiseksi, talouskasvun ja ty\u00f6llisyyden
\nvauhdittamiseksi, ty\u00f6markkinoiden uudistamiseksi ja kilpailun lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n
Suuret haasteemme ovat vasta edess\u00e4p\u00e4in. Suomen v\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy kaikkien EU-maiden k\u00e4rkip\u00e4\u00e4ss\u00e4. Huoltosuhteemme
\nheikkenee. 2030-luvulle tultaessa 75-vuotta t\u00e4ytt\u00e4neen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa yli 60 prosentilla.
\nVoimakkaasti kasvavat el\u00e4ke- ja hoivamenot heikent\u00e4v\u00e4t julkista taloutta merkitt\u00e4v\u00e4sti 2020-luvulla.
\nOn jo n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4, ett\u00e4 velkaantuminen k\u00e4\u00e4ntyy uudelleen kasvuun jo muutaman vuoden kuluttua, mik\u00e4li
\nuusia toimia ei tehd\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6s Suomen talouskasvun n\u00e4kym\u00e4t ovat keskipitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 nykyist\u00e4 heikommat. Tulevina vuosina
\ntalouskasvun on ennustettu painuvan alle kahden prosentin. Edess\u00e4mme voi olla taas pidempi, matalamman
\nkasvun aika. Ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 supistuu ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4. My\u00f6s tuottavuuden kasvu on hidastunut. <\/p>\n
Suurin n\u00e4ist\u00e4 haasteista on kuitenkin liian matala ty\u00f6llisyysaste. Yh\u00e4 useampi suomalainen on p\u00e4\u00e4ssyt t\u00f6ihin
\nvahvan kasvun my\u00f6t\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta ty\u00f6llisyysasteemme on kirim\u00e4ss\u00e4 71 prosentin tuntumaan, kun
\nmuissa Pohjoismaissa ty\u00f6llisyysaste on 75 prosentin paikkeilla, Ruotsissa 77 prosenttia. Tiivistetysti on kyse
\nsiit\u00e4, moniko ty\u00f6ik\u00e4inen suomalainen on mukana rahoittamassa kasvavat hoiva- ja el\u00e4kemenot. Liian matala
\nty\u00f6llisyysaste on yksi vaikeimmista Suomea vaivaavista ongelmista, joka meid\u00e4n on ratkaistava.<\/p>\n
Arvoisa yleis\u00f6,<\/p>\n
Vain pohjoismainen, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 75 prosentin ty\u00f6llisyysaste turvaa sen, ett\u00e4 meill\u00e4 on jatkossakin varaa ja
\nmahdollisuuksia rahoittaa t\u00e4rke\u00e4t hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 el\u00e4keturva ja vanhuudenhoiva.<\/p>\n
Siksi meid\u00e4n on sanottava kyll\u00e4 verotuksen uudistamiselle, erityisesti ty\u00f6n verotuksen kevent\u00e4miselle kaikissa
\ntuloluokissa ja verotuksen painopisteen siirt\u00e4miselle edelleen v\u00e4lilliseen verotukseen ja haittaverotukseen.
\nVerotuksen uudistamisessa on otettava huomioon my\u00f6s ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmat.<\/p>\n
Ilmastokriisin ratkaisu on mittakaavaltaan t\u00e4ysin poikkeuksellinen haaste ihmiskunnan historiassa. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4
\npit\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 nopeasti ja kaikilla talouden sektoreilla. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muutos maksaa. Viel\u00e4 kalliimmaksi
\ntulee kuitenkin olla tekem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Suomi on ollut edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen hinnoittelussa. Otimme maailman
\nensimm\u00e4isen\u00e4 maana k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hiiliveron vuonna 1990. Hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin perustuva verotus ohjaa
\nenergiantuotantoa ja liikennett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuottavia polttoaineita. J\u00e4rjestelm\u00e4 on
\nyksinkertainen, kustannustehokas ja ennustettava sen kohteena oleville yrityksille ja kuluttajille. Olen valmis
\nmy\u00f6s tutkimaan avoimin mielin muoviveroa tai kertak\u00e4ytt\u00f6isten muovituotteiden kieltoa, jotta muovin
\nk\u00e4ytt\u00f6 saadaan v\u00e4henem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Nyt tehdyill\u00e4 1,3 miljardin euron ty\u00f6n verotuksen kevennyksill\u00e4 olemme oikealla tiell\u00e4, jotta jokainen ty\u00f6t\u00e4
\ntekev\u00e4 suomalainen kokisi ty\u00f6nteon kannattavaksi. Pid\u00e4mme kiinni hallitusohjelman kirjauksesta my\u00f6s ensi
\nvuoden budjettia laatiessa siten, ettei kenenk\u00e4\u00e4n palkansaajan ty\u00f6n verotus kiristy.<\/p>\n
Ty\u00f6t\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 edelleen, siit\u00e4 kertovat vertailut l\u00e4ntisiin kumppaneihimme. Ty\u00f6n verotus on Suomessa edelleen
\nkire\u00e4\u00e4 moneen L\u00e4nsi-Euroopan maahan verrattuna. Viimeksi korkeaan ty\u00f6n verotukseen ovat kiinnitt\u00e4-
\nneet huomiota niin Euroopan komissio kuin OECD. Keskituloinen palkansaaja maksaa Suomessa yli viisi prosenttiyksikk\u00f6\u00e4
\nkorkeampaa tuloveroa kuin Ruotsissa. Se on paljon.
\nPaitsi verotuksen korkea taso, niin my\u00f6s kire\u00e4 progressio heikent\u00e4v\u00e4t ty\u00f6nteon kannusteita ja lis\u00e4tuntien
\ntekemisen miellekyytt\u00e4. Kyse ei todellakaan ole vain suurituloisia palkansaajia koskevasta ongelmasta, vaan kire\u00e4n progression suurimpia maksajia ovat tavallinen ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 keskiluokka. Jo 25 000 euron vuosituloilla marginaaliveroaste eli lis\u00e4tulosta maksettavan veron osuus on jo l\u00e4hes 39 prosenttia. Noin 42 000 euroa vuodessa ansaitsevalla palkansaajalla verojen osuus lis\u00e4tuloista kasvaa jo 47 prosenttiin, siis tienatusta
\nlis\u00e4eurosta vain noin puolet j\u00e4\u00e4 itselle. Se on karmean v\u00e4h\u00e4n, ja kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6n verotuksemme ei ole
\nkannustavalla ja ty\u00f6llisyyden kasvua tukevalla tasolla. <\/p>\n
Mik\u00e4li emme luo selv\u00e4sti kannustavampaa verotusta, kannustimet ty\u00f6ntekoon, yritt\u00e4miseen, opiskeluun ja
\nitsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen heikkenev\u00e4t. Yhteinen kirstu ei t\u00e4yty tyhj\u00e4st\u00e4. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 erityisesti keskiluokan
\nty\u00f6n verotuksen kevent\u00e4minen ja progression lievent\u00e4minen tulee olla keskeinen osa veropolitiikkaa tulevina
\nvuosina.<\/p>\n
Olen k\u00e4ynnist\u00e4nyt valtiovarainministeri\u00f6ss\u00e4 verotuksen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnitteluty\u00f6n, niin sanotun verotuksen
\ntiekarttahankkeen, joka pohjustaa ehdotuksia tulevien vuosien yritys- ja tuloverotuksen kehitt\u00e4miseen.
\nTavoitteena on luoda hyv\u00e4t edellytykset talouskasvulle kannustamalla yritystoiminnan harjoittamiseen
\nja ty\u00f6n tekemiseen. Tiekarttahanke valmistuu ensi kev\u00e4\u00e4seen menness\u00e4, jolloin ty\u00f6n tuloksia voidaan
\nk\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seuraavan hallituksen talous- ja veropolitiikan linjauksia tehdess\u00e4.<\/p>\n
Korkeamman ty\u00f6llisyysasteen saavuttamiseksi on sanottava kyll\u00e4 kunnianhimoiselle sosiaaliturvan uudistamiselle,
\njoka purkaa kannustinloukut, turvaa osa-aikaty\u00f6t\u00e4 tekevien toimeentulon ja kannustaa jokaista
\nsuomalaista mukaan ty\u00f6markkinoille, edes pienell\u00e4 ty\u00f6panoksella. Sekin on arvokas asia. Hallitus on k\u00e4ynnist\u00e4nyt
\nsosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun, jotta vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 seuraavan hallituksen ohjelmassa
\nvoidaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sosiaaliturvareformin toteuttamisesta.<\/p>\n
Siksi on sanottava kyll\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4uudistuksille, joilla lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikoilla tapahtuvaa reilua sopimista ja lis\u00e4-
\nt\u00e4\u00e4n yritysten mahdollisuuksia sopia asioista yhdess\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 kanssa.<\/p>\n
Siksi tarvitsemme uudistuksia koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme, jotta se vastaisi paremmin muuttuviin osaamistarpeisiin
\nja ty\u00f6voiman kohtaanto-ongelmiin, v\u00e4hent\u00e4isi nuorten koulutuksen keskeytt\u00e4mist\u00e4 ja parantaisi ty\u00f6-
\nuran aikaisia koulutusmahdollisuuksia. Meill\u00e4 on yli 600 000 aikuista, joilla ei ole suoritettuna perusasteen
\nj\u00e4lkeist\u00e4 tutkintoa. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tukea n\u00e4iden ihmisten osaamisen vahvistamiseen tarvitaan. Monelle
\npolku ensimm\u00e4iseen tutkintoon johtaa my\u00f6s ty\u00f6llistymiseen.<\/p>\n
Arvoisat kuulijat, <\/p>\n
Kiit\u00e4n huomiostanne ja mielenkiinnostanne. Verotus ja veropolitiikka ovat eritt\u00e4in merkityksellisi\u00e4 Suomen
\ntalouden ja ennen kaikkea julkisen talouden kannalta. Siksi on hienoa n\u00e4hd\u00e4, miten moni ottaa osaa Veronmaksajien
\nt\u00e4m\u00e4nvuotisiin verop\u00e4iviin. Toivotan teille antoisaa Vero 2018 \u2013tapahtumaa. Kiitos!<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arvoisa yleis\u00f6, Kiit\u00e4n Veronmaksajien keskusliittoa mahdollisuudesta tuoda hallituksen terveiset ajankohtaisesta vero- ja talouspolitiikasta. On mukava n\u00e4hd\u00e4 teit\u00e4 paikalla n\u00e4in runsaslukuisina. Talous- ja veropolitiikka kiinnostaa suomalaisia, se on hieno asia. On mukavaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 kehysriihivalmistelujen ja sote-uudistuksen keskelt\u00e4 kertomaan terveisi\u00e4 ajankohtaisesta talous- ja veropolitiikasta. Arvoisat kuulijat, Niin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 Suomessa kuin globaalisti elet\u00e4\u00e4n vahvaa noususuhdannetta, mutta eri […]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":1105,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[107,108,24,25,26,109],"class_list":["post-950","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-ilmasto","tag-saastaminen","tag-talous","tag-tyollisyys","tag-verotus","tag-ymparisto"],"yoast_head":"\n