Hyv\u00e4t juhlavieraat,<\/p>\n
\u201dYhdess\u00e4 \u2013 tillsammans\u201d kuuluu Suomi100- vuoden tunnuslause. Itsen\u00e4inen Suomi ja Turun kauppakamari ovat taivaltaneet yhdess\u00e4 jo sadan vuoden ajan. Ei ole liioittelua sanoa, ett\u00e4 Turun kauppakamari on merkitt\u00e4v\u00e4 osa Suomen historiaa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Aurajoen rannoilla on k\u00e4yty kauppaa jo vuosisatoja. Kuvaavaa on, ett\u00e4 nimi \u201dTurku\u201d juontuu muinaisven\u00e4j\u00e4n kauppapaikkaa merkinneest\u00e4 sanasta \u201dturgu\u201d. Turku oli jo keskiajalla merkitt\u00e4v\u00e4 Hansaliiton kaupan ja merenkulun kaupunki. Perinteit\u00e4 Turulla ja Varsinais-Suomella siis riitt\u00e4\u00e4 yllin kyllin. Eik\u00e4 vain perinteit\u00e4. Varsinais-Suomi on noussut viime vuosina Suomen talouden veturiksi menestyv\u00e4n telakan sek\u00e4 auto- ja l\u00e4\u00e4keteollisuuden vet\u00e4m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Kaupank\u00e4ynti ja kansainv\u00e4lisyys ovat kantaneet paitsi Turkua, my\u00f6s koko Suomea. Suomi on m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti kulkenut vapaakaupan tiell\u00e4 ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n olemme t\u00e4ysivaltainen EU:n j\u00e4senmaa. Maa, jolla on paljon kokoaan enemm\u00e4n vaikutusvaltaa. Ilman p\u00e4\u00e4sy\u00e4 unionin sis\u00e4markkinoille ja komission neuvottelemia kauppasopimuksia nykyisen elintasomme saavuttaminen tuskin olisi ollut mahdollista. T\u00e4m\u00e4 kaikki ei ole tullut annettuna, vaan on vaatinut kovaa ty\u00f6t\u00e4 ja valtiomiestaitoa.<\/p>\n
Satavuotias Suomi on ollut menestystarina, jota katsotaan ihaillen monissa maailman kolkissa. Suomessa on uskottu osaamiseen, sivistykseen ja yritt\u00e4jyyteen ja tehty t\u00f6it\u00e4 niiden eteen. Turun kauppakamari on ollut luonteva osa t\u00e4t\u00e4 menestystarinaa luoden Turusta ja koko maakunnasta modernia taloudellista keskusta, \u201dportiksi l\u00e4nteen\u201d ja \u201dv\u00e4yl\u00e4ksi it\u00e4\u00e4n\u201d. Alusta asti on ymm\u00e4rretty tehokkaiden ja teknisesti edistyneiden liikenneyhteyksien t\u00e4rkeys. Ne ovat olleet maakunnan talousel\u00e4m\u00e4n ja erityisesti teollisuuden kehittymisen ehto. Vuodesta 2014 l\u00e4htien on tehty t\u00f6it\u00e4 laajalla rintamalla Tunnin juna- hankkeen eteen. Uskon vakaasti sen toteutumiseen, sill\u00e4 hankkeen hy\u00f6dyt ovat kiistattomat. <\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Aiempi menestyksemme ei kuitenkaan ole tae tulevasta. Teknologian nopea kehitys haastaa koko yhteiskuntaa uudistumaan. Ennen kaikkea se on kuitenkin suuri mahdollisuus, johon meid\u00e4n on tartuttava kaksin k\u00e4sin. Seuraava esimerkki mielest\u00e4ni kuvaa muutoksen rajuutta: uudelleenkoulutusta edellytt\u00e4vien ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan l\u00e4hes kaksinkertaistuvan ja digitaalisten ty\u00f6paikkojen osuuden yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n
Jotta p\u00e4rj\u00e4\u00e4mme yh\u00e4 nopeammin muuttuvassa maailmassa, on koulutuksesta ja osaamisesta pidett\u00e4v\u00e4 huolta ja kehitett\u00e4v\u00e4 edelleen. On huolehdittava yritysten toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. On pidett\u00e4v\u00e4 ovet auki maailmalle ja suunnattava entist\u00e4kin vahvemmin kansainv\u00e4lisille markkinoille.
\nMe kaikki t\u00e4ss\u00e4 salissa tied\u00e4mme, ett\u00e4 menestyv\u00e4t yritykset ovat taloutemme ja hyvinvointimme kivijalka. Siksi my\u00f6s koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n on kannustettava yritt\u00e4miseen ja riskinottoon. <\/p>\n
Erityisen hienoa on ollut huomata, ett\u00e4 nuorten kiinnostus yritt\u00e4jyytt\u00e4 kohtaan on ollut viime vuosina vahvassa nousussa. Tutkimusten mukaan 44 prosenttia 15\u201324-vuotiaista on kiinnostunut tulevaisuudessa perustamaan yrityksen. T\u00e4m\u00e4 on todella rohkaisevaa ja t\u00e4t\u00e4 innostusta my\u00f6s yhteiskunnan pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 ruokkimaan. Otamme askeleen oikeaan suuntaan, kun Suomeen saadaan ensi vuonna ensimm\u00e4iset erityisen koulutusteht\u00e4v\u00e4n yritt\u00e4jyyslukiot.
\nMy\u00f6s monet korkeakoulumme ovat lis\u00e4nneet yritt\u00e4jyytt\u00e4 tukevien opintojen tarjontaa. Yh\u00e4 vahvemmin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 yritt\u00e4jyys ei ole vain kaupallisen alan opiskelijoiden juttu, vaan sopii ihan kaikille. Esimerkiksi Turun yliopiston tavoitteena on tarjota tulevaisuudessa yritt\u00e4jyysopintoja kaikkien koulutusalojen opiskelijoille.<\/p>\n
Hallituksella on vahva tahto luoda Suomeen entist\u00e4 yritysyst\u00e4v\u00e4llisempi ymp\u00e4rist\u00f6. Ajatukset ovat l\u00f6yt\u00e4neet tiens\u00e4 juhlapuheista my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Otetaan muutama esimerkki. Uudella hankintalailla on avattu kuntien palvelumarkkinoita. Pk-yritysten innovaatiotoimintaa on tuettu laajentamalla Tekesin innovaatiosetelit my\u00f6s pk-yrityksien saataville. Lis\u00e4ksi osana ammatillisen koulutuksen reformia hyv\u00e4ksyttiin koulutussopimus, joka kevent\u00e4\u00e4 ja helpottaa yritysten n\u00e4k\u00f6kulmasta ty\u00f6paikoilla tapahtuvaa oppimista. <\/p>\n
Hyv\u00e4 juhlayleis\u00f6,<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n voimme iloita paitsi satavuotiaasta Turun kauppakamarista, my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 pitk\u00e4n korpivaelluksen j\u00e4lkeen Suomen talouden kurssi on k\u00e4\u00e4ntynyt vihdoin kasvun tielle. Ymp\u00e4ri Suomen ja hyvin erilaisista yrityksist\u00e4 kantautuu positiivinen viesti \u2013 tilauskirjat t\u00e4yttyv\u00e4t, uusia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 palkataan ja investointeja laitetaan liikkeelle. <\/p>\n
Jotta suotuisa kehitys jatkuu, meid\u00e4n on nykyist\u00e4 paremmin pystytt\u00e4v\u00e4 vastaamaan osaavan ty\u00f6voiman tarpeeseen. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n suhdannebarometrikyselyss\u00e4 23 prosenttia vastanneista yrityksist\u00e4 kertoi k\u00e4rsiv\u00e4ns\u00e4 rekrytointiongelmista. Rakentamisessa ja palveluissa rekrytointivaikeudet olivat yleisin toiminnan laajentamisen este. Siksi hallitus on tehnyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, joilla osaajapulaan voidaan vastata. Yht\u00e4 kaiken ratkaisevaa hopealuotia ei ole, vaan tarvitsemme monia toimia.<\/p>\n
Esimerkiksi, ammatilliseen koulutukseen hallitus kohdistaa 1000 uutta koulutuspaikkaa niille alueille, joissa investointien ja yritysten kasvun vuoksi ty\u00f6voiman kysynt\u00e4 on vahvaa. Ty\u00f6tt\u00f6myysturvan aktiivimalli otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Korkeakoulutettujen muunto- ja t\u00e4ydennyskoulutusohjelmia laajennetaan. Ty\u00f6nv\u00e4lityspalveluita vahvistetaan ja alle 30-vuotiaiden palkkatuen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Arvoisat kuulijat,<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n positiivisten talousuutisten keskell\u00e4 helposti unohtuu, kuinka vaikeita vuosia meill\u00e4 on takana. Finanssikriisi iski yll\u00e4tt\u00e4en niskaamme vuonna 2008. Isku oli niin kova ja kauaskantoinen, ett\u00e4 vaikka akuutein kriisin vaihe saatiinkin rauhoittumaan suhteellisen nopeasti, Suomi oli l\u00e4hes vuosikymmenen kanveesissa. Kun muut Pohjoismaat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t takaisin kiinni maailman talouden kasvuun, me olimme vasta etsim\u00e4ss\u00e4 reitti\u00e4 ulosk\u00e4ynnille. Asteittain ymm\u00e4rsimme, ett\u00e4 pelk\u00e4n tavanomaisen suhdannenotkahduksen lis\u00e4ksi k\u00e4rsimme todella nopeasta ja rajusta talouden rakennemuutoksesta. <\/p>\n
Onneksi my\u00f6s k\u00e4\u00e4nne parempaan voi tulla yht\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en. Valtiovarainministeri\u00f6 korjasi syyskuussa kolmannen kerran t\u00e4m\u00e4n vuoden talousennustettaan yl\u00f6sp\u00e4in 2,9 prosenttiin. Ensi vuoden 2,1 prosentin kasvuennuste n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s lupaavalta. Vienti on elpynyt, ja talouskasvumme on sek\u00e4 voimakasta ett\u00e4 laaja-alaista. Ei olisi rehellist\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nne olisi yksin hallituksen toimien ansiota. Toisaalta, yht\u00e4 lailla v\u00e4\u00e4rin olisi my\u00f6s todeta, ettei hallituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisilla toimilla velkaantumisen v\u00e4hent\u00e4miseksi sek\u00e4 talouskasvun, ty\u00f6llisyyden ja yritt\u00e4misen vahvistamiseksi olisi ollut vaikutusta yleisen luottamuksen vahvistumiseen ja talouden piristymiseen. <\/p>\n
Arvoisat kuulijat,<\/p>\n
Yrityksille on turvattava kaikissa olosuhteissa vakaa, ennustettava, kannustava sek\u00e4 kilpailukykyinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6. Hallituksen veropolitiikan keskeinen teht\u00e4v\u00e4 on tukea t\u00e4t\u00e4 tavoitetta talouskasvun ja ty\u00f6llisyyden edellytysten parantamisen ohella.
\nEnsinn\u00e4kin, politiikan l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat laajat veropohjat ja sit\u00e4 kautta matalammat verokannat. Toiseksi, kasvun ja taloudellisen toimeliaisuuden vahvistumiseksi verorakenteen uudistamista on jatkettu laskemalla ty\u00f6n ja yritt\u00e4misen verotaakkaa. Kolmanneksi, verotuksen painopistett\u00e4 on siirretty haittojen verottamiseen. Nelj\u00e4nneksi, hallitus on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt tehd\u00e4 julkisen talouden sopeuttamisen menoja leikkaamalla ja toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia \u2013 ei veroja korottamalla. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n velka on huomisen veroja, siksi hallitus on ponnistellut julkisen talouden kuntoon laittamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi. Ty\u00f6 on my\u00f6s tuottanut tulosta ja velkasuhde onkin jo k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun!<\/p>\n
Aika ajoin julkisudessa nousee esille my\u00f6s osinkotulojen verokohtelu. Esimerkiksi nettovarallisuusprosentin muuttaminen on ollut esill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 hallitus ei aio kirist\u00e4\u00e4 osinkoverotusta. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 verotuksessa on pyritt\u00e4v\u00e4 kohti neutraalisuutta, mutta t\u00e4ll\u00f6ink\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtana ei saisi olla korjausten tekeminen ty\u00f6n, yritt\u00e4jyyden tai omistamisen verotuksen kirist\u00e4misen, vaan pikemminkin v\u00e4hent\u00e4misen kautta. <\/p>\n
Yhteis\u00f6vero on mielest\u00e4ni nyt kilpailukykyisell\u00e4 tasolla, mutta meid\u00e4n on oltava valppaana toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuville muutoksille. Yritysverotuksen kokonaisuutta suurempi ongelma on mielest\u00e4ni Suomen korkea kokonaisveroaste, joka pahimmillaan jarruttaa investointeja ja heikent\u00e4\u00e4 yritt\u00e4misen edellytyksi\u00e4. Suomi sijoittui vuonna 2016 veroasteen osalta sek\u00e4 EU- ett\u00e4 OECD-maiden vertailussa k\u00e4rkip\u00e4\u00e4h\u00e4n 44 prosentin veroasteella. Tuollaisella sijoituksella ei ole varaa ylpeill\u00e4. Veroaste on saatu k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna noin prosenttiyksik\u00f6n laskuun, ja ensi vuonna kokonaisveroaste laskee edelleen 42 prosenttiin.<\/p>\n
Verotuksen on elett\u00e4v\u00e4 ajassa ja ennakoitava my\u00f6s tulevaa. Siksi hallitus on k\u00e4ynnist\u00e4nyt verotuksen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin valmisteluty\u00f6n, niin sanotun verotuksen tiekartan valmistelun. Tiekartan valmistelu k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 tulevaisuuden veroj\u00e4rjestelm\u00e4n valmistelun. Tavoitteena on tunnistaa kehitt\u00e4mistarpeet ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t muutoskohteet, jotta verotusj\u00e4rjestelm\u00e4mme on jatkossakin kilpailukykyinen, tukee talouden kasvua yritysten toimintaedellytysten, ty\u00f6nteon ja toimeliaisuuden kautta. Tiekartan tarkoituksena on antaa my\u00f6s selke\u00e4 signaali yrityksillemme, ett\u00e4 Suomeen kannattaa jatkossakin investoida. Ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kannattaa harjoittaa yritystoimintaa, ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 ja kasvattaa liiketoimintaa. Yrityskent\u00e4n terveiset ja n\u00e4kemykset ovat my\u00f6s enemm\u00e4n kuin tervetulleita.<\/p>\n
Arvoisat kuulijat,<\/p>\n
Kuten aiemmin totesin, Suomen talouden k\u00e4\u00e4nne on juhlan arvoinen tapahtuma. Olemme toteuttaneet nelj\u00e4n miljardin s\u00e4\u00e4st\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, velkaantuminen v\u00e4henee merkitt\u00e4v\u00e4sti ensi vuonna, verotulot kasvavat, ty\u00f6llisyys vahvistuu. Liikaan tyytyv\u00e4isyyteen ei kuitenkaan ole varaa tuudittautua. Tiukka menokuri on pidett\u00e4v\u00e4. Vaikka talouden pyr\u00e4hdys tuntuu her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n toiveita menojen lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 tai finanssipoliittisen linjan l\u00f6ys\u00e4\u00e4misest\u00e4, niin pit\u00e4isi malttaa. Emme ole viel\u00e4 vankalla pohjalla, l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n. Maltti on pidett\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 suurimmat virheet talouspolitiikassa tehd\u00e4\u00e4n noususuhdanteen aikana.<\/p>\n
Hallitus on ottanut askelia oikeaan suuntaan, mutta meill\u00e4 on edelleen matkaa kuljettavana, kun haluamme saavuttaa tavoitteemme 72 prosentin ty\u00f6llisyysasteesta t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella ja velkaantumisen lopettamisesta vuoteen 2021 menness\u00e4. Ensi vuosikymmenell\u00e4 julkisen talouden kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta meid\u00e4n olisi pyritt\u00e4v\u00e4 saavuttamaan 75 prosentin ty\u00f6llisyysaste. Taso, jolla muut Pohjoismaat jo ovat. Tasolle, joka v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tarvitaan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamiseksi. Ty\u00f6llisyyden voimakas kasvu olisi my\u00f6s tehokkain ja kest\u00e4vin keino torjua syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja yhteiskunnan eriarvoistumista. <\/p>\n
Suomessa jaetaan laajasti tavoite ty\u00f6llisyysasteen nostamisesta, mutta kun alkaa keskustelu keinoista, jokaiselle keinolle l\u00f6ytyy vastustaja. Reformin torppaajan pit\u00e4isi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ly\u00f6d\u00e4 korvaava keino p\u00f6yt\u00e4\u00e4n vastaavalla ty\u00f6llisyysvaikutuksella. K\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 asiaa kuinka p\u00e4in tahansa, meill\u00e4 ei ole mahdollisuutta huolehtia suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnista alle 75 prosentin ty\u00f6llisyysasteella.<\/p>\n
Talouden noususuhdanne on otollisinta aikaa uudistuksille. Hyv\u00e4n kehityksen jatkuminen vaatii meilt\u00e4 kaikilta m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuutta, malttia, yhteisty\u00f6t\u00e4, uusien toimintatapojen omaksumista, ja tarvittaessa vanhentuneista toimintamalleista pois oppimista. Siksi rakenteelliset uudistukset markkinoiden avaamiseen ja kilpailun lis\u00e4\u00e4miseen sek\u00e4 ty\u00f6markkinoiden ja julkisten palveluiden uudistamiseen ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 jatkaa. Sote-uudistus, kilpailun lis\u00e4\u00e4minen koko yhteiskunnassa esimerkiksi liikennekaaren ja kauppojen aukiolon vapauttamisen avulla ja koulutuksen reformit ovat vain muutamia esimerkkej\u00e4.
\nJotkut n\u00e4kev\u00e4t yritykset ja kilpailun jonkinlaisena m\u00f6rk\u00f6n\u00e4. Minusta taas on erinomaista, jos sote-uudistus synnytt\u00e4\u00e4 uusia yrityksi\u00e4. Yritykset tekev\u00e4t Suomen menestyksen. Huolehdimme siit\u00e4, ett\u00e4 suomalaisella pk-yrityksell\u00e4 on aito mahdollisuus olla sote-palveluiden tuottajina. Tied\u00e4n, ett\u00e4 niin julkisella kuin yksityisell\u00e4 sektorilla osataan tehd\u00e4 sote-palveluita hyvin. Uskon silti vahvasti, ett\u00e4 kilpailu parantaa palveluiden laatua. Ja ett\u00e4 se koituu asiakkaiden eduksi.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Alussa puhuin siit\u00e4, kuinka teknologian nopea kehitys muuttaa maailmaa, halusimme tai emme. Ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 paitsi katoaa, iso osa niist\u00e4 muuttuu toisenlaisiksi. Ne ty\u00f6paikat eiv\u00e4t siis katoa, vaan vaativat uudenlaista osaamista. T\u00e4m\u00e4 haastaa paitsi yrityksi\u00e4 ja koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, my\u00f6s jokaista yksil\u00f6\u00e4. Halu ja kyky oppia uutta on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Haluan korostaa, ett\u00e4 teknologian kehitys on ennen kaikkea mahdollisuus, ei uhka. Hyv\u00e4 esimerkki on Uudenkaupungin autotehdas. Siell\u00e4 on kenties enemm\u00e4n robotteja kuin miss\u00e4\u00e4n muualla Suomessa. Silti sinne palkataan my\u00f6s koko ajan lis\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4. <\/p>\n
Puhuin my\u00f6s kansainv\u00e4lisyyden ja EU:n merkityksest\u00e4 yrityksille ja Suomen taloudelle. EU-j\u00e4senyyden merkityst\u00e4 Suomen menestykselle ja vahvalle kansainv\u00e4liselle asemalle ei voi liikaa korostaa. Siksi kaikenlaiset puheet Suomen EU-erosta ovat suorastaan vastuuttomia! <\/p>\n
Yritysymp\u00e4rist\u00f6n parantaminen ja talouskehityksen vahvistaminen ovat hallituksen keskeisi\u00e4 prioriteetteja. My\u00f6nteinen talouskehitys on avain varsin moniin yhteiskuntamme ja julkisen talouden haasteisiin. Paljon on jo tehty, mutta paljon voidaan viel\u00e4 tehd\u00e4 lis\u00e4\u00e4 sen eteen, ett\u00e4 satavuotias Suomi olisi maailman yritysyst\u00e4v\u00e4llisin yhteiskunta. Puitteiden on oltava kunnossa, koska seuraavallakin vuosisadalla Suomen menestys lep\u00e4\u00e4 menestyvien yritysten harteilla. <\/p>\n
Turun kauppakamari on tehnyt korvaamatonta ty\u00f6t\u00e4 Varsinais-Suomen ja koko Suomen menestyksen eteen jo sadan vuoden ajan. Lausun siit\u00e4 vilpitt\u00f6m\u00e4t kiitokseni ja l\u00e4mpim\u00e4sti onnittelen komeasta saavutuksesta!<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hyv\u00e4t juhlavieraat, \u201dYhdess\u00e4 \u2013 tillsammans\u201d kuuluu Suomi100- vuoden tunnuslause. Itsen\u00e4inen Suomi ja Turun kauppakamari ovat taivaltaneet yhdess\u00e4 jo sadan vuoden ajan. Ei ole liioittelua sanoa, ett\u00e4 Turun kauppakamari on merkitt\u00e4v\u00e4 osa Suomen historiaa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Aurajoen rannoilla on k\u00e4yty kauppaa jo vuosisatoja. Kuvaavaa on, ett\u00e4 nimi \u201dTurku\u201d juontuu muinaisven\u00e4j\u00e4n kauppapaikkaa merkinneest\u00e4 sanasta \u201dturgu\u201d. Turku oli jo […]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":1103,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[10,82,44,83,24,84,25,75],"class_list":["post-942","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-eu","tag-kauppakamari","tag-koulutus","tag-osaaminen","tag-talous","tag-turku","tag-tyollisyys","tag-yrittajyys"],"yoast_head":"\n