Muutokset puhuttaessa<\/p>\n
Arvoisat verop\u00e4ivien osanottajat, hyv\u00e4 yleis\u00f6,<\/p>\n
Minulla on kunnia tuoda hallituksen terveiset teille verop\u00e4ivien osanottajille varsin toisenlaisessa talouden tilanteessa kuin mit\u00e4 aikaisimpina vuosina. Finanssikriisist\u00e4 vuonna 2008 alkanut talouden taantuma ja kituliaan talouskasvun vaihe on sel\u00e4tetty yhdeks\u00e4n vuoden j\u00e4lkeen. Olemme vihdoin p\u00e4\u00e4sem\u00e4ss\u00e4 mukaan maailmantalouden kehitykseen.<\/p>\n
Valtiovarainministeri\u00f6n viime viikolla julkaiseman ennusteen mukaan talouskasvu nousee t\u00e4n\u00e4 vuonna 2,9 prosenttiin, ja ensi vuonnakin talouden n\u00e4kym\u00e4t ovat varsin valoisat 2,1 prosentin talouden kasvun my\u00f6t\u00e4. Talouskasvumme ei ole yksityisen kulutuksen varassa, vaan se on v\u00e4kev\u00e4\u00e4 ja laaja-alaista. Monilta teol-lisuuden toimialoilta tulee my\u00f6nteisi\u00e4 viestej\u00e4, ja Suomen ulkomaankauppa on vahvistumassa erityisesti vientimarkkinoiden elpymisen my\u00f6t\u00e4. Tavaraviennin volyymi kasvoi yli 12 prosenttia t\u00e4m\u00e4n vuoden ensimm\u00e4isell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 verrattuna viime vuoteen. <\/p>\n
Ty\u00f6llisyys on kehittym\u00e4ss\u00e4 my\u00f6nteiseen suuntaan, ja ennusteen mukaan ty\u00f6llisyysasteemme vahvistuu ensi vuonna yli 70 prosentin ja vuonna 2019 70,5 prosenttiin. Ty\u00f6tt\u00f6myysturvamenot laskevat t\u00e4n\u00e4 vuonna l\u00e4hes 450 miljoonalla eurolla. <\/p>\n
Muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme vasta ty\u00f6n alussa, siksi ty\u00f6llisyyden vahvistamisen, ty\u00f6markkinoiden toiminnan parantamisen ja osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen on oltava hallituksen keskeisell\u00e4 ty\u00f6listalla. Kaikki liikkumavara, pienikin sellainen on kohdistettava valtion budjetin sis\u00e4ll\u00e4 n\u00e4iden talouskasvua, kilpailukyky\u00e4 ja ty\u00f6llisyytt\u00e4 vahvistavien toimien rahoittamiseen. <\/p>\n
Talouden noususuhdanne ei anna hallitukselle perusteita muuttaa finanssipolitiikan linjaa. Ensi vuonna valtiontalouden velkaantuminen laskee merkitt\u00e4v\u00e4sti, mutta siit\u00e4 huolimatta talousarvio on rakennettu kolmen miljardin alij\u00e4\u00e4m\u00e4n pohjalle. Suunta on oikea, mutta tilanne ei ole miss\u00e4\u00e4n tapauksessa tyydytt\u00e4v\u00e4. <\/p>\n
Hallituksen sopimat nelj\u00e4n miljardin s\u00e4\u00e4st\u00f6toimet toteutuvat, ja valtion velkaantuminen suhteessa brut-tokansantuotteeseen on k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun. Toisaalta hallituksen tavoite velkaantumisen lopettamisesta vuoteen 2021 menness\u00e4 ei viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 talouden kasvulla ja ty\u00f6llisyyden kehityksell\u00e4 toteudu. Siksi lis\u00e4toimia ja uusia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tarvitaan edelleen.<\/p>\n
Arvoisa yleis\u00f6,<\/p>\n
On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 me kaikki iloitsemme siit\u00e4, ett\u00e4 Suomi on p\u00e4\u00e4ssyt vihdoin mukaan vahvaan talouden kasvuun. T\u00e4st\u00e4 ei edes eduskunnassa saada v\u00e4ittely\u00e4 aikaiseksi. Mutta pitk\u00e4\u00e4n odotetun talouskasvun nostattama suhdannep\u00f6ly uhkaa peitt\u00e4\u00e4 monien silm\u00e4t. Aivan kuin t\u00e4m\u00e4 talouskasvu ratkaisisi yht\u00e4kki\u00e4 kaikki taloutemme haasteet.
\nItse asiassa ei mennyt kuin muutama p\u00e4iv\u00e4 taloudellisen katsauksen julkaisemisesta, kun eduskunnassa opposition edustajat jo vaativat menokurin l\u00f6ys\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja s\u00e4\u00e4st\u00f6jen perumista yksi p\u00e4\u00e4t\u00f6s asia kerrallaan. Aivan kuten kaikki taloutemme haasteet olisi ratkaistu muutamassa y\u00f6ss\u00e4. Nyt kannattaa muistaa, ett\u00e4 talouspolitiikan suurimmat virheet tehd\u00e4\u00e4n noususuhdanteen aikana. <\/p>\n
Toistan viel\u00e4 uudelleen, ett\u00e4 talouspolitiikan linjan muuttamiseen ei ole varaa eik\u00e4 perusteita.<\/p>\n
Palaan viel\u00e4 vuoteen 2008 ja finanssikriisiin. Tuolloin bruttokansantuotteemme putosi yli 8 prosenttia, emmek\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n talouden k\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 kurssista huolimatta ole saaneet kurottua kiinni sit\u00e4 kuoppaa, joka talouteemme j\u00e4i. <\/p>\n
Talouden ennusteiden mukaan el\u00e4mme t\u00e4n\u00e4 vuonna talouden suhdannehuippua. Ilahduttavaa on, ett\u00e4 kasvu on kahden prosentin luokkaa vuonna 2018. Kuitenkin jo vuonna 2019 talouskasvu hiipuu alle kah-den prosentin. Noususuhdanteesta huolimatta julkinen taloutemme on alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen, eik\u00e4 ty\u00f6llisyysas-teemme yll\u00e4 sellaiselle pohjoismaiselle tasolle, joka turvaisi yhteiskunnan palveluiden kest\u00e4v\u00e4n rahoituk-sen. <\/p>\n
V\u00e4est\u00f6n voimakas ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 kasvavat hoiva- ja el\u00e4kemenot edellytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 ker\u00e4\u00e4mme ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 tulevia vuosia varten. Itse asiassa ik\u00e4\u00e4ntymisen kustannuksia lasketaan jo nyt paljon pohjiin, kun teemme tulevien vuosien talouden kehyksi\u00e4. Seuraava laskusuhdannekin on edess\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Varautua pit\u00e4\u00e4. <\/p>\n
Siksi rakenteelliset uudistukset markkinoiden avaamiseen ja kilpailun lis\u00e4\u00e4miseen sek\u00e4 ty\u00f6markkinoiden ja julkisten palveluiden uudistamiseen ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 jatkaa. Sote-uudistus, kilpailun lis\u00e4\u00e4minen koko yhteiskunnassa esimerkiksi liikennekaaren ja kauppojen aukiolon vapauttamisen avulla ja koulutuksen reformit ovat vain muutamia esimerkkej\u00e4. Erityist\u00e4 huomiota on kiinnitett\u00e4v\u00e4 ty\u00f6n tarjontaa lis\u00e4\u00e4viin toimenpiteisiin. Perhevapaaj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2019 alussa, ja hallitus on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 sosiaaliturvan uudistuksen valmistelun.<\/p>\n
Veroj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamisen jatkaminen on yksi keskeisist\u00e4 rakenteellisista uudistuksista. Palaan kohta tarkemmin hallituksen veropolitiikkaan.<\/p>\n
Arvoisat kuulijat,<\/p>\n
Nostin esille tavoitteen vahvistaa ty\u00f6llisyysastetta kohti Pohjoismaista, noin 75 prosentin tasoa. Osaamisella ja koulutuksella on keskeinen rooli tuon tavoitteen saavuttamisessa. <\/p>\n
On t\u00e4ysin kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mik\u00e4li vahva talouskasvumme leikkaisi kiinni pulaan osaavasta ty\u00f6voimasta. Avoimien ty\u00f6paikkojen ja ty\u00f6nhakijoiden kohtaanto-ongelma on monella alueella kasvava ongelma. Esi-merkiksi elokuussa meill\u00e4 oli yli 40 000 avointa ty\u00f6paikkaa ja edelleen l\u00e4hes 300 000 ty\u00f6t\u00f6nt\u00e4 ty\u00f6nhakijaa. Siksi budjettiriihess\u00e4 teimme p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, joilla orastavaan osaajapulaan voidaan vastata. <\/p>\n
Ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan 1000 uutta koulutuspaikkaa niille alueille, joissa investointien ja yritysten kasvun vuoksi ty\u00f6voiman kysynt\u00e4 on vahvaa. Ty\u00f6tt\u00f6myysturvan aktiivimalli otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Korkeakoulutettujen muunto- ja t\u00e4ydennyskoulutusohjelmia laajennetaan. Ty\u00f6nv\u00e4lityspalveluita vahvis-tetaan ja alle 30-vuotiaden palkkatuen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 muutamia mainintoja. <\/p>\n
Arvoisa yleis\u00f6,<\/p>\n
Ennen kuin k\u00e4sittelen hallituksen veropolitiikkaa tarkemmin, muutama sana verotuksen periaatteista. Monta kertaa veropolitiikasta keskusteltaessa julkisuudessa halutaan antaa kuva siit\u00e4, ett\u00e4 veronkeven-nyksi\u00e4 annettaisiin ihmisille ja yrityksille, ik\u00e4\u00e4n kuin kyse olisi alun perin valtion rahoista.<\/p>\n
Ne ovat kuitenkin ihmisten ja yritysten rahoja, ja haluamme ottaa niist\u00e4 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n.
\nJotta voimme tukea ja kannustaa ty\u00f6ntekoa ja yritt\u00e4jyytt\u00e4, edist\u00e4\u00e4 taloudellista toimeliaisuutta ja talouden kasvua. Uskon siihen, ett\u00e4 jokainen osaa arvioida itse parhaiten, miten k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6nteolla ja yritt\u00e4jyydell\u00e4 ansaitut rahat. <\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Hallituksen veropolitiikan keskeinen tavoite on tukea talouskasvun, ty\u00f6llisyyden ja yritt\u00e4jyyden edellytyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n linjan l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat ensinn\u00e4kin laajat veropohjat ja sit\u00e4 kautta matalammat verokannat. Toiseksi kasvun ja taloudellisen toimeliaisuuden vahvistumiseksi verorakenteen uudistamista on jatkettu laskemalla ty\u00f6n ja yritt\u00e4misen verotaakkaa. Kolmanneksi verotuksen painopistett\u00e4 on siirretty haittojen verottamiseen. Nelj\u00e4nneksi hallitus on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt tehd\u00e4 julkisen talouden sopeuttamisen menoja leik-kaamalla, ei veroja korottamalla.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 talouspoliittisia valintoja. Edellisen hallituksen aikana sopeutustoimista puolet tehtiin veronkorotuksilla ja puolet menoleikkauksilla, mik\u00e4 johti ensinn\u00e4kin veroasteen nousuun ja talouden py\u00f6rien hyytymiseen. Sille tielle ei ole paluuta.<\/p>\n
Verotuksen keskeinen tavoite on pitk\u00e4j\u00e4nteisyys ja ennakoitavuus. Meid\u00e4n on vaalittava kaikessa p\u00e4\u00e4t\u00f6k-senteossa ennustettavaa ja vakaata toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 yrityksillemme toimia, investoida ja ty\u00f6llist\u00e4\u00e4.
\nNordean p\u00e4\u00e4t\u00f6s siirt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4konttorinsa Tukholmasta Helsinkiin on konkreettinen osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 vakaa toimintaymp\u00e4rist\u00f6mme houkuttelee toimintaa Suomeen muista Pohjoismaista, mutta my\u00f6s kansainv\u00e4li-sesti katsoen.<\/p>\n
Verotuksemme on s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 kilpailukykyisen\u00e4, kun Suomi kilpailee yritysten p\u00e4\u00e4konttorien paikoista ja keskeisist\u00e4 investoinneista. Vuonna 2014 toteutettu yhteis\u00f6verokannan lasku 20 prosenttiin on ollut kiistatta Suomen vetovoimaa vahvistava p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Vaikka yhteis\u00f6verokantamme on edelleen varsin kilpailuky-kyinen, meid\u00e4n on seurattava muutoksia toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme tarkasti.<\/p>\n
Tiedossamme on, ett\u00e4 Ruotsi pohtii yhteis\u00f6verotuksensa laskemista. Se, ett\u00e4 olemme p\u00e4rj\u00e4nneet kilpai-lussa aikaisemmin, ei takaa sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 tulevina vuosina.<\/p>\n
Aika ajoin julkisudessa nousee esille my\u00f6s osinkotulojen verokohtelu. Esimerkiksi nettovarallisuusprosen-tin muuttaminen on ollut esill\u00e4. Totean viel\u00e4 uudelleen, ettei t\u00e4m\u00e4 hallitus aio kirist\u00e4\u00e4 osinkoverotusta. En n\u00e4e, ett\u00e4 mink\u00e4\u00e4n ty\u00f6n, yritt\u00e4jyyden tai omistamisen verotusta kirist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Suomi menestyisi.<\/p>\n
Suuria muutoksia ei ole siis suunnitteilla yritysverotuksessa. T\u00e4ss\u00e4kin suhteessa haluamme huolehtia ennakoitavuudesta ja vakaasta toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Ensi maaliskuussa valtiovarainministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4 luovuttaa suosituksensa eri sijoitustuotteiden verokohtelusta. Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti tulo-l\u00e4hdejako on poistumassa vuonna 2019. Se on tervetullut muutos, jota oma puolueeni ryhtyi ajamaan jo vuonna 2014 julkaistussa Kokoomuksen eduskuntaryhm\u00e4n yritt\u00e4jyysraportissa.<\/p>\n
Yritysverotuksen kokonaisuutta suurempi ongelma on mielest\u00e4ni Suomen korkea kokonaisveroaste. Se on pois yritysten toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4 ja investointimahdollisuuksista.<\/p>\n
T\u00e4rke\u00e4 kulmakivi hallitusohjelmassa on ollut se, ettei kokonaisveroaste saa nousta. Suomi sijoittui vuonna 2016 veroasteen osalta sek\u00e4 EU- ett\u00e4 OECD-maiden vertailussa k\u00e4rkip\u00e4\u00e4h\u00e4n 44 prosentin veroasteella. Tuollaisella sijoituksella ei ole varaa ylpeill\u00e4. Veroaste on saatu k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna noin prosenttiyk-sik\u00f6n laskuun, ja ensi vuonna kokonaisveroaste laskee edelleen 42 prosenttiin. <\/p>\n
Kokonaisveroasteen lasku tukee taloudellista toimeliaisuutta ja ty\u00f6llisyyden vahvistumista sek\u00e4 auttaa kuromaan umpeen kilpailukykyyn liittyvi\u00e4 tavoitteita, joissa Suomi on edelleen kilpailijamaita j\u00e4ljess\u00e4. Olemme ottaneet kiinni keskeisi\u00e4 kilpailijamaitamme Saksaa ja Ruotsia, ja vastuullisella linjalla pystymme edelleen vahvistamaan t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Hallitusohjelman veropolitiikan linja on ty\u00f6n linja. Keskeinen veropolitiikan tavoite on ollut, ettei kenen-k\u00e4\u00e4n ty\u00f6n verotus kiristy. Vuoden 2016 budjetissa ty\u00f6n verotusta kevennettiin pieni- ja keskituloisia pai-nottaen 450 miljoonalla eurolla. T\u00e4m\u00e4n vuoden budjetissa ty\u00f6n verotusta kevennettiin 590 miljoonalla eurolla kilpailukykysopimuksen sek\u00e4 hallituksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4mien veronkevennysten johdosta. Ensi vuoden budjetissa jatkamme samaa linjaa, kun ty\u00f6n verotusta kevennet\u00e4\u00e4n ansiotuloveroasteikkoa muuttamalla ja ty\u00f6tulov\u00e4hennyst\u00e4 korottamalla nettom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti yhteens\u00e4 270 miljoonalla eurolla.<\/p>\n
Ty\u00f6n verotuksen kevent\u00e4miseen on ensi vuoden veroratkaisu huomioon ottaen kohdistettu t\u00e4m\u00e4n hallituksen kaudella yli 1,3 miljardin euron kevennykset, jotka tukevat ty\u00f6n tekemisen kannusteiden ja ty\u00f6llisyyden vahvistumista, turvaavat ostovoimaa sek\u00e4 luovat edellytyksi\u00e4 maltillisille palkkaratkaisuille. <\/p>\n
N\u00e4ill\u00e4 veroratkaisuilla olemme oikealla polulla, jotta jokainen ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 suomalainen kokisi ty\u00f6nteon kannattavaksi ja lis\u00e4tulojen hankkimisen mielekk\u00e4\u00e4ksi. T\u00e4ss\u00e4 meill\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 ty\u00f6nsarkaa, sill\u00e4 ty\u00f6t\u00e4
\ntekevien suomalaisten verotus on Suomessa edelleen kire\u00e4\u00e4 moneen L\u00e4nsi-Euroopan maahan verrattuna. Esimerkiksi Ruotsissa keskituloinen palkansaaja maksaa noin kuusi prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 matalampaa tuloveroa kuin Suomessa. <\/p>\n
Puhumme mielest\u00e4ni aivan liian v\u00e4h\u00e4n korkean ja nopeasti kiristyv\u00e4n ty\u00f6n verotuksen haitoista. Kyse ei todellakaan ole vain suurituloisia koskevasta ongelmasta. Suomen kire\u00e4n progression suurimpia maksajia ovat tavallinen ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 keskiluokka.<\/p>\n
Jos emme pysty luomaan kannustavampaa verotusta, kannustimet opiskeluun, itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen, lis\u00e4ty\u00f6ntekoon ja yritt\u00e4miseen heikentyv\u00e4t. Yhteinen kirstu ei synny tyhj\u00e4st\u00e4, vaan vaatii aina ihmisten ponnistelua ja ty\u00f6ntekoa. Siksi ty\u00f6n verotuksen kevent\u00e4mist\u00e4 kaikissa tuloluokissa on tulevina vuosina jatkettava, jotta ty\u00f6nteon kannusteita lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ja keskiluokan ostovoimaa parannetaan. <\/p>\n
Arvoisa yleis\u00f6,<\/p>\n
Palataan viel\u00e4 hetkeksi verotuksen ennustettavuuteen, se kun on kiistatta olennaisin osa koko verotusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Kun maailma muuttuu, niin muuttuu my\u00f6s se ymp\u00e4rist\u00f6, jossa verotusta toteutetaan.<\/p>\n
Muutostrendit ovat eritt\u00e4in suuret. Esimerkiksi digitalisaatio, jakamistalous, ty\u00f6markkinoiden ja ty\u00f6nteon pirstaloituminen muuttavat pysyv\u00e4ll\u00e4 tavalla yhteiskunnan toimintaa. Suomesta on tullut erottamaton osa globaalia taloutta. T\u00e4h\u00e4n kehitykseen meid\u00e4n on varauduttava. <\/p>\n
Pienen, Suomen kaltaisen avoimen talouden pit\u00e4\u00e4 huolehtia kannustavasta ja kilpailukykyisest\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Muutostrendien osalta meid\u00e4n on voitava huolehtia my\u00f6s veropohjan kest\u00e4vyydest\u00e4, jotta yhteiskuntamme rahoitus s\u00e4ilyy kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla. <\/p>\n
Olemme p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 verotuksen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin valmisteluty\u00f6n, niin sanotun verotuksen tiekartan valmistelun. Tiekartta k\u00e4sittelee verotuksen kokonaisuutta ja sen kehitt\u00e4mist\u00e4 isojen muutostrendien valossa. Tiekartan valmistelu k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 tulevaisuuden veroj\u00e4rjestelm\u00e4n valmistelun. Tavoitteena on tunnistaa kehitt\u00e4mistarpeet ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t muutoskohteet, jotta verotusj\u00e4rjestelm\u00e4mme on jatkossa kilpailukykyinen, tukee talouden kasvua yritysten toimintaedellytysten, ty\u00f6nteon ja toimeliaisuuden kautta. Aiomme hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 valmistelussa uusinta tutkimustietoa ja tutkimuslaitosten vahvaa osaamista. <\/p>\n
Tiekartan tarkoituksena on antaa my\u00f6s selke\u00e4 signaali yrityksillemme, ett\u00e4 Suomeen kannattaa jatkossa-kin investoida, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kannattaa harjoittaa yritystoimintaa, ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 ja kasvaa.<\/p>\n
Arvoisat kuulijat,<\/p>\n
Keskeiset talous- ja veropolitiikan kysymykset ovat olleet esill\u00e4 my\u00f6s EU-p\u00f6ydiss\u00e4. Monikansallisten di-giyhti\u00f6iden verotus on her\u00e4tt\u00e4nyt viime aikoina keskustelua, jossa Ranska on ollut erityisen aloitteellinen. Veropohjan rapautumisen torjuminen on teht\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4 samojen ongelmien kanssa painiskelevien maiden kanssa. Emme saa kuitenkaan hairahtua kuvittelemaan, ett\u00e4 digitalouden verotuskysymyksiin olisi olemassa yksinkertaisia ratkaisuja, jotka hetkess\u00e4 korjaavat ongelmakohdat oikeudenmukaisesti.<\/p>\n
Ranskan presidentti Macron piti eilen puheen, jossa h\u00e4n hahmotteli tarkemmin n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n Euroopan unionin kehitt\u00e4misest\u00e4. Kun Saksassa on saatu hallitus muodostettua, kuulemme varmasti sielt\u00e4kin lis\u00e4\u00e4 ehdotuksia. <\/p>\n
Mit\u00e4 talous- ja rahaliiton kehitt\u00e4miseen tulee, Suomen n\u00e4k\u00f6kulmasta jokaisella euromaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan ja sit\u00e4 kautta koko euroalueen menestyksest\u00e4. Talous- ja rahaliitto on juuri niin vahva kuin sen j\u00e4senmaat ovat. Ehdotukseen Eurooppalaisesta valuuttarahastosta suhtaudun positiivisesti, sill\u00e4 oikein toteutettuna sill\u00e4 voisi olla vakauttava vaikutus euroalueen talouteen. <\/p>\n
Arvoisa yleis\u00f6,<\/p>\n
Paljon tapahtuu sek\u00e4 kansallisella tasolla ett\u00e4 EU-p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Kiitos huomiostanne ja hyv\u00e4\u00e4 seminaarip\u00e4iv\u00e4\u00e4 merkityksellisten asioiden parissa!<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Muutokset puhuttaessa Arvoisat verop\u00e4ivien osanottajat, hyv\u00e4 yleis\u00f6, Minulla on kunnia tuoda hallituksen terveiset teille verop\u00e4ivien osanottajille varsin toisenlaisessa talouden tilanteessa kuin mit\u00e4 aikaisimpina vuosina. Finanssikriisist\u00e4 vuonna 2008 alkanut talouden taantuma ja kituliaan talouskasvun vaihe on sel\u00e4tetty yhdeks\u00e4n vuoden j\u00e4lkeen. Olemme vihdoin p\u00e4\u00e4sem\u00e4ss\u00e4 mukaan maailmantalouden kehitykseen. Valtiovarainministeri\u00f6n viime viikolla julkaiseman ennusteen mukaan talouskasvu nousee t\u00e4n\u00e4 vuonna […]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":1103,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[62,24,25,26,75],"class_list":["post-937","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-kasvu","tag-talous","tag-tyollisyys","tag-verotus","tag-yrittajyys"],"yoast_head":"\n