Kiitos kutsusta tulla puhumaan Paasikivi-seuran j\u00e4senille: on eritt\u00e4in arvokasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 jakamaan n\u00e4kemyksi\u00e4 ulko- ja turvallisuuspolitiikasta t\u00e4llaiseen seuraan. On meid\u00e4n kaikkien vastuulla pit\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 keskustelu Suomen ja suomalaisten kannalta t\u00e4rkeist\u00e4 asioista ei j\u00e4\u00e4 vain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan vihkiytyneiden keskin\u00e4iseksi keskusteluksi. Toivon, ett\u00e4 jatkamme t\u00e4t\u00e4 keskustelua t\u00e4m\u00e4nkin j\u00e4lkeen muilla foorumeilla.<\/p>\n
Satavuotista itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n juhliva Suomi on maailman maiden joukossa vertaansa vailla oleva menestystarina. Alussa Suomi oli pieni ja k\u00f6yh\u00e4 maa Euroopan laitamilla, t\u00e4n\u00e4\u00e4n Suomi on monella mittarilla vertaillen maailman paras maa. Kanadalainen julkaisu Maclean\u2019s kirjoitti v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten, ett\u00e4 Suomi on maailman vakain, menestynein, rehellisin, asuttavin, v\u00e4hiten korruptoitunut, parhaiten koulutettu, eniten kirjastonkirjoja lainaava, hevimusiikkia kuunteleva, tasa-arvoisin ja eniten maitoa juova maa.<\/p>\n
Kaikkien n\u00e4iden hyvien ja hienojen asioiden lis\u00e4ksi Suomi on avoin yhteiskunta, jonka peruskivi\u00e4 ovat demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja tasa-arvo. Olemme osa l\u00e4nsimaista arvoyhteis\u00f6\u00e4, joka jakaa kanssamme n\u00e4m\u00e4 samat arvot ja periaatteet. Olemme Euroopan unionin j\u00e4sen. Olemme sotilaallisesti liittoutumaton, mutta emme puolueeton valtio. Emme ole emmek\u00e4 me halua olla kenenk\u00e4\u00e4n tai mink\u00e4\u00e4n v\u00e4liss\u00e4 vaan aktiivinen tekij\u00e4 ja osallistuja maailmanpolitiikassa.<\/p>\n
Maailmanpolitiikan nykytilaa kuvaa parhaiten jatkuva muutos. Keskin\u00e4isriippuvuuksien maailmassa Suomi ei voi sulkea silmi\u00e4\u00e4n Afrikan v\u00e4est\u00f6nkasvulta, Eurooppaan suuntautuvalta muuttoliikkeelt\u00e4, maailman kiihtyv\u00e4lt\u00e4 kaupungistumiselta ja luonnonvarojen niukkuudelta, koska kaikki n\u00e4m\u00e4 asiat vaikuttavat my\u00f6s Suomeen. Jatkuva muutos voi tuntua kaaosmaiselta ja aiheuttaa siksi ep\u00e4varmuutta ja pelkoa tulevaisuudesta.<\/p>\n
Kaaoksen tuntua ei ainakaan v\u00e4henn\u00e4 se, ett\u00e4 voimme seurata maailman tapahtumia reaaliajassa mukana kulkevilta laitteiltamme. Sosiaalisen median k\u00e4yt\u00f6n r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4inen kasvu on samaan aikaan demokratisoinut tiedonv\u00e4lityst\u00e4, mutta samaan aikaan tehnyt siit\u00e4 sattumanvaraisempaa. Tarvitsemme aivan erilaisia valmiuksia l\u00e4hdekritiikkiin ja itsen\u00e4iseen ajatteluun, kuin aikana jolloin Suomessa oli vain kaksi televisiokanavaa.<\/p>\n
Suomen on pidett\u00e4v\u00e4 oma kurssinsa kaaoksesta huolimatta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena ei ole \u201dmahdollisimman hyv\u00e4t suhteet\u201d muihin valtioihin hyvien suhteiden vuoksi, vaan suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen. Turvallisuus ja hyvinvointi nivoutuvat yhteen: ei ole yht\u00e4 ilman toista. K\u00e4sittelen silti ensin turvallisuutta, erityisesti nelj\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 on terrorismi. Toisena on huoli kansainv\u00e4lisen turvallisuusj\u00e4rjestelm\u00e4n kest\u00e4vyydest\u00e4, jota on j\u00e4rkytt\u00e4nyt ennen kaikkea Ven\u00e4j\u00e4n voimapolitiikka. Kolmas turvallisuusuhka liittyy l\u00e4nsimaisten yhteiskuntien sis\u00e4iseen yhten\u00e4isyyteen. Populistiset \u00e4\u00e4riliikkeet ja ulkoinen hybridivaikuttaminen nakertavat n\u00e4it\u00e4 sek\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4 ett\u00e4 ulkoap\u00e4in.<\/p>\n
Nelj\u00e4s asia asettaa kaikki muut maailmanpolitiikan haasteet perspektiiviin. Joukkotuhoaseet ovat uhka turvallisuudelle ja hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Pohjois-Korean vastuuton politiikka on hyv\u00e4 muistutus siit\u00e4, kuinka suuria riskej\u00e4 ydinaseisiin liittyy. Maltin t\u00e4ytyy nyt s\u00e4ily\u00e4 kaikilla osapuolilla. Kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kaikki mahdolliset diplomaattiset keinot tilanteesta eteenp\u00e4in p\u00e4\u00e4semiseksi.<\/p>\n
Huoli Euroopan<\/strong>\u00a0heikentyneest\u00e4 turvallisuustilanteesta ja Yhdysvaltojen lis\u00e4\u00e4ntyneet vaatimukset reilummasta taakanjaosta ovat tehneet selv\u00e4ksi, ett\u00e4 Euroopan tulee ottaa vastuu omasta puolustuksestaan. Eurooppa-neuvosto teki kes\u00e4kuussa p\u00e4\u00e4t\u00f6kset pysyv\u00e4st\u00e4 rakenteellisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 ja puolustusrahastosta.<\/p>\n Eurooppalaisen puolustusyhteisty\u00f6n tiivist\u00e4minen on Suomen pitk\u00e4aikainen tavoite EU-politiikassa. Suomen etu sotilasliittoon kuulumattomana maana on, ett\u00e4 eurooppalainen puolustusyhteisty\u00f6 arkip\u00e4iv\u00e4istyy ja ett\u00e4 EU saavuttaa nykyist\u00e4 paremman kyvyn hallita kriisej\u00e4 omalla alueellaan. Voimme kehitt\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 suorituskykyj\u00e4 miettim\u00e4ll\u00e4, mit\u00e4 sellaisia kykyj\u00e4 tarvitsemme, joihin meill\u00e4 ei ole yksin varaa.<\/p>\n Kaikkein oleellisinta on kuitenkin vahvistaa Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitetta. Mit\u00e4 virkaa hyvill\u00e4 suunnitelmilla ja rakenteilla on, jos EU-maat eiv\u00e4t tiukan paikan tullen olekaan valmiita auttamaan toisiaan? Suomen tulkinta on, ett\u00e4 avunantolauseke on j\u00e4senvaltioita yht\u00e4l\u00e4isesti velvoittava, joka edellytt\u00e4\u00e4 unionin j\u00e4senmailta valmiutta konkreettisen avun antamiseen. Eduskunnan kanta vuodelta 2006 on, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ys yht\u00e4 EU-j\u00e4senvaltiota kohtaan merkitsisi muiden apuun tuloa monin keinoin, mukaan lukien sotilaalliset toimet. On nimenomaan Suomen etu ty\u00f6skennell\u00e4 sen eteen, ett\u00e4 muut EU:n j\u00e4senmaat tulkitsisivat avunantovelvoitetta samalla tavalla.<\/p>\n Pilvilinnoja emme rakenna. EU:sta ei edelleenk\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 puolustusliittoa eik\u00e4 PRY hoida Suomen kansallista puolustusta. Nato on jatkossakin Euroopan sotilaallisesta maanpuolustuksesta huolehtiva organisaatio omille j\u00e4senmailleen. Suomi huolehtii puolustuksestaan sotilaallisesti liittoutumattomana maana, tiiviiss\u00e4 puolustusyhteisty\u00f6ss\u00e4 EU:n, Naton ja pohjoismaisen yhteisty\u00f6n puitteissa sek\u00e4 kahdenv\u00e4listen kumppaneiden kanssa. EU ei viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan ole meille puolustusratkaisu.<\/p>\n Siksi Suomi pit\u00e4\u00e4 huolta omasta puolustuskyvyst\u00e4\u00e4n ja tiivist\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 avainkumppanien Ruotsin, Yhdysvaltojen, muiden Pohjoismaiden, Britannian ja Saksan kanssa. Suomelle erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tiivist\u00e4\u00e4 kumppanuutta Britannian kanssa, koska Britannia on Euroopan suurimpia sotilasmahteja ja koska maa on l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 EU:sta.<\/p>\n Yhteisty\u00f6 Naton kanssa on my\u00f6s Suomelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Nato on keskeinen turvallisuustoimija Euroopassa ja It\u00e4meren alueella. T\u00e4t\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 on hyv\u00e4 hoitaa yhdess\u00e4 Ruotsin kanssa. Mutta ero j\u00e4senyyden ja kumppanuuden v\u00e4lill\u00e4 on selv\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yll\u00e4pid\u00e4mme mahdollisuutta hakea Naton j\u00e4senyytt\u00e4. Ei yksik\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4 maa sulje vaihtoehtojaan. Jokainen itsen\u00e4inen maa pyrkii takaamaan turvallisuutensa. Uskon, ett\u00e4 my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n Uusien rakenteiden kehitt\u00e4misen lis\u00e4ksi Suomi on hankkimassa uutta suorituskyky\u00e4 puolustukseen. Ensi vuosikymmenell\u00e4 Suomen meri- ja ilmapuolustuksesta poistuu l\u00e4hes samanaikaisesti huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 suorituskyky\u00e4. Hallitus on aloittanut korvaavien alus- ja h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4hankintojen valmistelun. Suomen meri- ja ilmapuolustuskyvyn uskottavuuden kannalta hankinnat ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4hankinta on odotetusti her\u00e4tt\u00e4nyt jo t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 paljon kiinnostusta.<\/p>\n H\u00e4vitt\u00e4jien hankintaprosessi on monen vuoden mittainen. Tarjouspyynn\u00f6t l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n alkuvuodesta 2018, varsinainen hankintap\u00e4\u00e4t\u00f6s tehd\u00e4\u00e4n vasta syksyll\u00e4 2021 ja uusien h\u00e4vitt\u00e4jien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto tapahtuu 2025 alkaen. Suomella ei ole ennakkosuosikkia. H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4vaihtoehtojen kilpailutus toimeenpannaan tasapuolisesti ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti.<\/p>\n Turvallisuusrakenteiden ja suorituskyvyn lis\u00e4ksi yhteiskunnan muutosjoustavuus eli resilienssi on osa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Vaikuttamisen ja painostuksen keinot ovat moninaisia ja siksi my\u00f6s puolustus on kasvavassa m\u00e4\u00e4rin muutakin kuin sotilaallista toimintaa. Tarkoitan maamme kestokyky\u00e4 tilanteessa, jossa painostus tapahtuu esimerkiksi energiansaannin hankaloittamisen, tietoverkkoiskujen, hallitsemattoman maahantulon tai aggressiivisen mielipiteenmuokkauksen keinoin. Esimerkiksi Saksan tiedustelupalvelun johto on julkisesti lausunut pelk\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n sekaantumista Saksan liittop\u00e4iv\u00e4vaaleihin.<\/p>\n Euroopan unionilla on toimivalta ja keinot vahvistaa j\u00e4senmaidensa puolustusta n\u00e4it\u00e4 uhkia vastaan. Suomeen perustettava hybridikeskus on t\u00e4h\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 panos, vaikka keskus ei suoraan EU:n alaisuuteen tulekaan. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s vahvistaa yhteist\u00e4 ulkorajavalvontaa ja tiivist\u00e4\u00e4 terrorismin torjuntaa tukevaa tiedustelutiedon vaihtoa.<\/p>\n Kuten jo aiemmin<\/strong>\u00a0totesin, turvallisuus ja hyvinvointi kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla oleva valtiontalous ja terveet talouden rakenteet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t osaltaan turvallisuutta ja takaavat sen, ett\u00e4 maan itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus s\u00e4ilyy. Suomen talouden tila on valoisampi kuin aikoihin. Talous kasvaa hyv\u00e4\u00e4 vauhtia ja suomalaisten luottamus tulevaisuuteen on kasvanut.<\/p>\n Vaikka voimmekin itse tehd\u00e4 paljon taloutemme kohenemisen eteen, totuus on, ett\u00e4 Suomeen vaikuttaa paljon my\u00f6s se, mit\u00e4 muualla tapahtuu.<\/p>\n Euroopassa talouskasvu on vahvistumassa ja ty\u00f6tt\u00f6myys laskussa. My\u00f6nteisest\u00e4 kehityksest\u00e4 huolimatta Euroopan taloushuolia ei ole pyyhitty pois. Euroalueen kilpailukyky\u00e4 rasittavat ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 v\u00e4est\u00f6 ja j\u00e4yk\u00e4t talouden rakenteet. Totuus kuitenkin on, ett\u00e4 rakenteellisten uudistusten tekeminen on kunkin j\u00e4senmaan omissa k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n Maailmantalouden n\u00e4kymi\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 uhka poliittisen nokittelun k\u00e4rjistymisest\u00e4 kauppasodaksi. Yhdysvaltojen sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyminen ja v\u00e4h\u00e4iselt\u00e4 vaikuttava kiinnostus kansainv\u00e4liseen s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja sen kehitt\u00e4miseen uhkaa pienen maan vaikutusmahdollisuuksia. Yksi suuri riski Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnille on Britannian EU-ero ja sen vaikutukset EU:n toimintaan. Brexit ei ole eik\u00e4 voi olla EU27:n agenda, vaan se mit\u00e4 EU27 tekee ja mihin se jatkossa keskittyy. Suomen on oltava erityisen tarkkana kaikenlaisen protektionismiin viittaavankaan suhteen.<\/p>\n Suomen talouden vienti vet\u00e4\u00e4 hyvin pitk\u00e4\u00e4n jatkuneista Ven\u00e4j\u00e4-pakotteista huolimatta. Se on eritt\u00e4in hyv\u00e4 uutinen. Me haluamme hyv\u00e4\u00e4 naapuruutta Ven\u00e4j\u00e4n kanssa, mutta meid\u00e4n on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni omista periaatteistamme. Jos tingimme niist\u00e4, olemme kaltevalla pinnalla. EU on reagoinut p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti Krimin anastukseen ja Ven\u00e4j\u00e4n toimiin Ukrainassa. Pakotteet eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n ole itsetarkoitus, vaan v\u00e4line. Pakotteet eiv\u00e4t muuta tilannetta hetkess\u00e4, mutta uskottavuus edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kiinni.<\/p>\n Periaatteista kiinni pit\u00e4minen ei tarkoita, ettei Ven\u00e4j\u00e4n kanssa pid\u00e4 olla vuoropuhelua tai yhteisty\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi It\u00e4meren lentoturvallisuuden kohentaminen pienent\u00e4\u00e4 riskej\u00e4, edist\u00e4\u00e4 luottamusta, avaa v\u00e4yl\u00e4\u00e4 Naton ja Ven\u00e4j\u00e4n vuoropuhelulle. Yhteisty\u00f6 Arktisen neuvoston puitteissa antaa tilaa arktisen ymp\u00e4rist\u00f6n ja yhteisty\u00f6n kohentamiselle.<\/p>\n Afrikan<\/strong>\u00a0hyvinvointi<\/strong>\u00a0on EU:n ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s Suomen kohtalonkysymys. Afrikan maiden v\u00e4est\u00f6nkasvu ja siihen n\u00e4hden riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n talouskasvu ajavat ihmisi\u00e4 Eurooppaan. Muuttoliikkeen hallinta edellytt\u00e4\u00e4 massiivisia toimia Euroopan unionilta. Se edellytt\u00e4\u00e4 vakauden ja ty\u00f6paikkojen luomista naapurustossamme, yhteist\u00e4 turvapaikkapolitiikkaa, tehokasta kotouttamista, toimivaa palautusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 sek\u00e4 maahanmuuttoviranomaisten, rajavalvonnan, poliisin ja oikeuslaitoksen oikein mitoitettua resursointia.<\/p>\n Ennen kes\u00e4\u00e4 EU-maiden valtiovarainministerit k\u00e4sitteliv\u00e4t Pohjois-Afrikan tilannetta. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s oli, ett\u00e4 kehitysyhteisty\u00f6ll\u00e4 tulisi tukea taloudellista ja yhteiskunnallista vakautta sek\u00e4 yksityisen rahoituksen kanavoitumista investointeihin. EU:n tulisikin ottaa suurempi rooli kansainv\u00e4listen ja monenkeskisten rahoituslaitosten, kuten Maailmanpankki, Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto, Euroopan investointipankki ja Euroopan j\u00e4lleenrakennus- ja kehityspankki, resurssien koordinoinnissa.<\/p>\n Naisten oikeudet ja naisten yhteiskunnallisen aseman parantaminen on Suomen k\u00e4rkitavoitteita kehitysyhteisty\u00f6ss\u00e4. Viimeksi kes\u00e4ll\u00e4 annoimme yli 20 miljoonaa euroa lis\u00e4\u00e4 rahaa naisten ja tytt\u00f6jen seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveysty\u00f6h\u00f6n Afrikassa. V\u00e4est\u00f6nkasvu Afrikassa ei tule hidastumaan, elleiv\u00e4t yh\u00e4 useammat afrikkalaiset naiset saa itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4isyst\u00e4.<\/p>\n Viime k\u00e4dess\u00e4 Afrikan maiden hyvinvointi ja kest\u00e4v\u00e4 talouskasvu on niiden omissa k\u00e4siss\u00e4. Meid\u00e4n on kuitenkin autettava niin paljon kuin voimme.<\/p>\n Ilmastonmuutos<\/strong>\u00a0on uhka hyvinvoinnillemme. Kun Yhdysvallat irrottautuu Pariisin sopimuksesta, meid\u00e4n muiden on teht\u00e4v\u00e4 viel\u00e4 enemm\u00e4n. Suomen kaltaiselle osaamisvaltaiselle taloudelle ilmastonmuutoksen torjunta on kuitenkin my\u00f6s valtava mahdollisuus. Puhtaita teknologioitamme ja osaamistamme tarvitaan ilmastotalkoissa. Maailma on kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla her\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 puhtaiden ratkaisujen hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Tasavallan presidentti Niinist\u00f6 sai jopa presidentti Trumpin toisiin ajatuksiin.<\/p>\n Hyv\u00e4t Paasikivi-seuran j\u00e4senet,<\/p>\n Miten me saavutamme kaikki ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteemme? Kerron ensin, mit\u00e4 ei ainakaan kannata tehd\u00e4: Suomen ei kannata vet\u00e4yty\u00e4 kuoreen ja kuvitella, ett\u00e4 kaikki maailman paha saadaan sill\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n ulkopuolella. Jos Suomi ei ole valmis auttamaan muita, miksi kukaan auttaisi meit\u00e4. Suomi on pieni maa, mutta se ei est\u00e4 olemasta aktiivinen ja n\u00e4kyv\u00e4 toimija.<\/p>\n Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 n\u00e4ky\u00e4. Ei siksi, ett\u00e4 lipun liehuttaminen tai ministerin naaman n\u00e4kyminen olisi tavoite itsess\u00e4\u00e4n. Vaan siksi, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 osoittaa maailmalla, ett\u00e4 Suomi on kiinnostava, osaava ja t\u00e4rke\u00e4 maa, jonka kanssa kannattaa tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Suomella on my\u00f6s poliittisia tavoitteita \u2013 kansainv\u00e4linen vakaus, demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja tasa-arvo. Pienet valtiot tarvitsevat kansainv\u00e4lisi\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Ilman kansainv\u00e4list\u00e4 oikeutta vallitsee puhdas vahvimman oikeus.<\/p>\n Meist\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 maailman ongelmien ratkomisessa, joten meid\u00e4t kannattaa ottaa mukaan keskeisiin p\u00f6ytiin. Sit\u00e4 kautta p\u00e4\u00e4semme vaikuttamaan meille t\u00e4rkeisiin asioihin. Esimerkiksi Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on erinomainen foorumi tuoda esille meille t\u00e4rkeit\u00e4 tavoitteita. Suomen asemasta kertoo se, ett\u00e4 tasavallan presidentti on puolen vuoden aikana tavannut Yhdysvaltain presidentin, Ven\u00e4j\u00e4n presidentin, Japanin p\u00e4\u00e4ministerin ja Kiinan presidentin.<\/p>\n Suomi ei ole eik\u00e4 saa olla ajopuu. Meid\u00e4n on aistittava maailmalla tapahtuva muutos ja suhteutettava oma toimintamme sen mukaiseksi, omia arvojamme unohtamatta. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin paras tae Suomelle ja suomalaisille on EU-j\u00e4senyyteen sitoutuminen ja EU:n kehitt\u00e4miseen panostaminen.<\/p>\n Kiitos.<\/p>\n (Muutokset puhuttaessa mahdollisia).<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kiitos kutsusta tulla puhumaan Paasikivi-seuran j\u00e4senille: on eritt\u00e4in arvokasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 jakamaan n\u00e4kemyksi\u00e4 ulko- ja turvallisuuspolitiikasta t\u00e4llaiseen seuraan. On meid\u00e4n kaikkien vastuulla pit\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 keskustelu Suomen ja suomalaisten kannalta t\u00e4rkeist\u00e4 asioista ei j\u00e4\u00e4 vain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan vihkiytyneiden keskin\u00e4iseksi keskusteluksi. Toivon, ett\u00e4 jatkamme t\u00e4t\u00e4 keskustelua t\u00e4m\u00e4nkin j\u00e4lkeen muilla foorumeilla. Satavuotista itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n juhliva Suomi on […]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":293,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[10,70,71,12,24,13,72],"class_list":["post-935","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-eu","tag-hyvinvointi","tag-maailmanpolitiikka","tag-puolustus","tag-talous","tag-turvallisuus","tag-ulkopolitiikka"],"yoast_head":"\n