Euroopan unionia koskevassa keskustelussa esill\u00e4 ovat usein kiistat milloin rahasta, hallinnosta tai s\u00e4\u00e4telyn m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Viime kuukausina olemme k\u00e4ytt\u00e4neet paljon aikaa brexitin analysointiin. EU:n alkuper\u00e4isest\u00e4 ideasta, rauhan ja turvallisuuden edist\u00e4misest\u00e4 Euroopassa, voisimme keskustella enemm\u00e4n.<\/p>\n
Euroopan yhteis\u00f6 perustettiin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Eurooppaa ja est\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia verisi\u00e4 konflikteja. J\u00e4senmaat sidottiin taloudelliseen ja poliittiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n, jotta erist\u00e4ytymist\u00e4 ja ep\u00e4luuloja kansojen v\u00e4lill\u00e4 saataisiin torjuttua.<\/p>\n
EU:n laajentumiskierrosten tavoite oli sama, luoda rauhaa, vakautta ja vaurautta Euroopan eri puolille, ja ottaa kaikki alueet mukaan yhteiseen projektiin. T\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n EU on onnistunut.<\/p>\n
My\u00f6s Suomelle EU:hun liittyminen oli pohjimmiltaan turvallisuuskysymys, vaikkei siit\u00e4 1990-luvun alun ilmapiiriss\u00e4 tohdittukaan avoimesti puhua. Presidentti Koivisto kertoi muistelmissaan todenneensa vuonna 1993 p\u00e4\u00e4ministeri Aholle, ett\u00e4 turvallisuuspoliittiset syyt olivat mielest\u00e4ni se n\u00e4k\u00f6kohta, joka kaikkein voimakkaimmin puhui siihen suuntaan, ett\u00e4 meid\u00e4n piti liitty\u00e4 EY:hyn. Tuo 24 vuotta vanha n\u00e4kemys pit\u00e4\u00e4 minusta yh\u00e4 paikkansa.<\/p>\n
EU:n alusta alkaen on haluttu my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 puolustusyhteisty\u00f6t\u00e4 ja rakentaa Euroopan puolustusyhteis\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 hanke kuitenkin raukesi alkuunsa. Sen j\u00e4lkeen on keskitytty yhteisty\u00f6h\u00f6n, mutta tahti ollut varsin hidas. Osa j\u00e4senmaista on pit\u00e4nyt Naton kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4, ja osa taas on halunnut korostaa omaa, itsen\u00e4ist\u00e4 tekemist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Nyt yhteisty\u00f6 on viimein nytk\u00e4ht\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in. Siihen on pannut osaltaan vauhtia niin yhteisty\u00f6h\u00f6n nihke\u00e4sti suhtautuneen Britannian tulossa oleva EU-ero kuin Yhdysvaltojen uuden presidentin puheet, joissa on korostettu Euroopan omaa vastuuta puolustuksestaan. T\u00e4rkeimm\u00e4t syyt ovat kuitenkin alati muuttuva maailmanj\u00e4rjestys ja kyberuhkien kasvu, jotka vaativat yhteisty\u00f6n tiivist\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Suomen kanta yhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4miseen on ollut selv\u00e4 alusta l\u00e4htien. Yhteist\u00e4 turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sek\u00e4 puolustusyhteisty\u00f6t\u00e4 on vahvistettava. Tavoitteenamme on EU:n kehitt\u00e4minen kokonaisvaltaisesti turvallisuusyhteis\u00f6n\u00e4.<\/p>\n
Yhteisty\u00f6ss\u00e4 edet\u00e4\u00e4n rauhallisesti. EU:lle ei ole tulossa omaa armeijaa. Puolustusyhteisty\u00f6ss\u00e4 on ensisijaisesti kyse j\u00e4senmaiden suorituskykyjen vahvistamisesta EU:n tarjoamia v\u00e4lineit\u00e4 tehokkaammin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Hy\u00f6dyt ovat ensi sijassa taloudellisia, kuten esimerkiksi yhteiset tutkimus- ja kehitysprojektit, joiden toteuttaminen yksitt\u00e4isten j\u00e4senmaiden toimesta ei ole mahdollista tai j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Suunnitteilla on my\u00f6s EU-rahoituksen laajempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 puolustussektorilla, jota kannatan l\u00e4mpim\u00e4sti.<\/p>\n
EU:n antamista turvatakuista ja niiden sitovuudesta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n jatkuvaa keskustelua. Asia oli esill\u00e4 jo Suomen EU-j\u00e4senyysneuvottelujen aikana. Silloinen MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto totesi, ett\u00e4 turvatakuiden takia kannattaisi ennemmin liitty\u00e4 Natoon, koska siell\u00e4 on sent\u00e4\u00e4n tankkeja. EU:n merkityst\u00e4 turvallisuuden luojana ei silti kannata aliarvioida.<\/p>\n
Minusta on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhten\u00e4inen Euroopan unioni on Suomelle turvallisuustakuu. EU:n hajanaisuus taas on uhka meid\u00e4n turvallisuudellemme. Puolustusyhteisty\u00f6n vahvistaminen on taloudellisten hy\u00f6tyjen lis\u00e4ksi mahdollisuus vahvistaa EU:ta sis\u00e4isesti. Se tarjoaa meille yhteisen projektin, jonka parissa ty\u00f6skennell\u00e4. Vain sis\u00e4isesti vahva ja yhdess\u00e4 toimiva EU ja sen j\u00e4senmaat voivat ottaa paikkansa vakavasti otettavana globaalina toimijana.<\/p>\n
Petteri Orpo<\/p>\n
Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 15.2.2017.<\/em><\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Euroopan unionia koskevassa keskustelussa esill\u00e4 ovat usein kiistat milloin rahasta, hallinnosta tai s\u00e4\u00e4telyn m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Viime kuukausina olemme k\u00e4ytt\u00e4neet paljon aikaa brexitin analysointiin. EU:n alkuper\u00e4isest\u00e4 ideasta, rauhan ja turvallisuuden edist\u00e4misest\u00e4 Euroopassa, voisimme keskustella enemm\u00e4n. Euroopan yhteis\u00f6 perustettiin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Eurooppaa ja est\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia verisi\u00e4 konflikteja. J\u00e4senmaat sidottiin taloudelliseen ja poliittiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n, jotta erist\u00e4ytymist\u00e4 ja ep\u00e4luuloja kansojen v\u00e4lill\u00e4 […]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":293,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[10,12,13,27],"class_list":["post-353","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-eu","tag-puolustus","tag-turvallisuus","tag-yhteistyo"],"yoast_head":"\n