Petteri Orpo

(Julkaistu kirjoituksena ajatuspaja Toivon ”Ainutlaatuinen Turku”-kirjassa kesän kynnyksellä 2020)

 

Oletko huomannut, että usein kun kirjoitetaan kaupungeista ja niiden
kasvusta on jutun kuvituksena korkeita ja kiiltäviä pilvenpiirtäjiä?
Minun on vaikea samaistua näihin kuviin, sillä valtaosa Suomen
kaupungeista näyttää varsin erilaisilta. On toreja, vanhoja puutaloja, betonikerrostaloja, lähiöostareita, kosteuskorjausta odottavia kouluja ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä, joissa
vierailemme mummujen ja vaariemme luona. Kaupunkeihin johtavien teiden
varsilla on prismoja ja sittareita. Korkean ja kiiltävän sijaan suomalainen
kaupunki on profiililtaan matala ja joskus kiillotuksen tarpeessa. Useimmiten
se on kuitenkin toimiva ja turvallinen.

Lähes 75 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa ja niitä ympäröivissä
seutukunnissa. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Se ei ole mielipidekysymys, vaan tosiasia. Kaupungistuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
kaikki ihmiset ja palvelut kasaantuisivat pääkaupunkiseudulle. Keskittymistä
tapahtuu kaikilla alueilla ja sen tuloksena on erikokoisia keskittymiä.

Kehitys eriytyy paitsi maakuntien ja kaupunkien välillä, mutta myös niiden
sisällä. Esimerkiksi varallisuuserot ovat pääkaupunkiseudun ja muun Suomen
välillä kasvaneet, mutta varallisuus on jakautunut pääkaupunkiseudun sisällä
vielä epätasaisemmin kuin koko maassa. Myös terveyserot eri alueiden välillä
ovat merkittävät: Pohjois- ja Itä-Suomessa sairastetaan enemmän kuin Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Pysäyttävimmän ennusteen mukaan vain kasvukolmion eli pääkaupunkiseudun sekä Turun ja Tampereen seutujen väkimäärä kasvaisi vielä 20 vuoden
päästä. Muualla Suomessa väkimäärä vähentyisi tulevaisuudessa entisestään.

Tulos on hätkähdyttävä. Kun väestönkasvu keskittyy, myös palvelujen tarve
keskittyy kasvaviin kaupunkeihin. Se tarkoittaa entistä suurempia paineita
tuottaa riittävästi palveluita kasvavan mutta myös ikääntyvän väestön tarpeisiin.
Jotta Turku voi kasvaa kestävästi, meidän on huolehdittava siitä, että olemme
houkutteleva kaupunki työntekijöille ja yrityksille. On löydettävä keinoja, jotta
yhä useampi turkulaisesta korkeakoulusta valmistunut löytäisi meiltä tai lähialueilta töitä. Kaupungin sisäistä eriytymiskehitystä on kyettävä hidastamaan.

Turun ei pidä verrata itseään suomalaisiin kaupunkeihin, vaan asettaa rima
vieläkin korkeammalle. Maailman parhaimpien kaupunkien listoilla profiililtaan kaikista korkeimmat ja kiiltävimmät kaupungit eivät välttämättä ole ykkössijalla. Kaupunkeja arvioidaan niiden vakauden, terveyspalvelujen, kulttuurin ja ympäristön, koulutuksen ja infrastruktuurin mukaan.

Kahtena vuotena peräkkäin maailman asuttavin kaupunki on ollut Itävallan
pääkaupunki Wien. Saatan olla puolueellinen, mutta Turkua voi hyvin verrata
Wieniin. Kaupungin läpi virtaa joki, jolla on ollut valtava merkitys kaupungin
kehitykselle. Sen rannoilla on kulttuuria ja elämää. Turussa on omaleimaisia
ravintoloita, kaikille avoin arkkitehtonisesti upea kirjasto, sekä helposti saavutettavat palvelut ja kaupunginosat. Merkittävän osan kaupungin vetovoimasta muodostavat työllistymismahdollisuudet, palveluiden laatu ja saavutettavuus, asunnot sekä hyvät liikenneyhteydet. Kun onnistumme parantamaan entisestään kaikkia näitä, Turku voi kasvaa kestävästi.

 

Me voimme päihittää Wienin, kun uskomme siihen itse. ■

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *