Olen päässyt omistamaan välillisesti metsää vaimoni suvun mailla Kainuussa. Kulkiessani eri kasvuvaiheessa olevilla metsälohkoilla, keskellä hirvien ja majavien tekemiä tuhoja, minulle on käynyt selväksi, miten metsänomistajat joutuvat tekemään omaisuuttaan koskevia päätöksiä paikallisten olosuhteiden ehdoilla.

Metsänomistajan on saatava valita metsänhoitomenetelmänsä.

 

Olen ihmetellyt keskustelua kokoomuksen metsäpolitiikan linjasta. Siinä ei ole mitään epäselvää. Kokoomus kannattaa metsien monipuolista käyttöä. Metsien käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvät tavoitteet ovat kaikki yhteen sovitettavissa.

Vuonna 2014 maa- ja metsätalousministerinä esittelemäni metsälaki mahdollistaa metsien kasvatusmenetelmän valinnan vapaasti.

Suomen metsät ovat satojen tuhansien yksityisten metsänomistajien omaisuutta. Jokaisella metsänomistajalla on omat mieltymyksensä ja arvionsa hyvästä metsänhoidosta. Puunmyynti on merkittävä tulonlähde, mutta myös luontoarvot ja virkistysmahdollisuudet ovat tärkeitä.

Kyse on kokonaisuudesta, jossa valitaan kohteeseen ja metsänomistajan tavoitteisiin sopiva ratkaisu.

Vuonna 2014 hyväksytyssä metsälaissa yhdistyvät kestävä metsänhoito, metsänomistajan vapaus ja vastuu, kansantalouden tarpeet sekä luonnon monimuotoisuuden suojelu. Laki oli edistyksellinen ja ministeriö valmisteli sitä laajasti sidosryhmien kanssa. Kokoomuksen rooli oli keskeinen lain sisältölinjauksissa, sillä sen valmistelun oli aloittanut oivallinen edeltäjäni Jari Koskinen.

Metsälaki antoi metsänomistajille vapautta metsiensä käsittelyyn. Joillekin metsänomistajille ja kasvupaikoille sopii paremmin jatkuva kasvatus ja joillekin avohakkuu. Avohakkuita tehdään kohdennetusti alle yhdelle prosentille metsäpinta-alasta. Tilalle kasvatetaan uusi metsä.

Jatkuva kasvatus on ollut sallittua muutaman vuoden. Se täydentää valikoimaa ja voi olla joskus sopiva menetelmä, ainoana toimintamallina se ei mielestäni ole perusteltu. Metsänomistajan pitää saada valita, ja sen esittelemäni metsälaki mahdollistaa.

Talousmetsien monimuotoisuus turvataan lainsäädännöllä ja noudattamalla hyvän metsänhoidon suosituksia ja metsäsertifioinnin kriteerejä.

Kaikissa metsänkäsittelymuodoissa pitää varmistaa, että monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuuta jätetään metsään riittävästi, ja että sekakasvustoja suositaan nykyistä enemmän, kuten tutkijat suosittelevat.

Hyvä tavoite tietenkin on, että puut saisivat järeytyä muutaman vuoden nykyistä pidempään. Metsänomistajan lompakko ja ilmasto kiittäisivät.

Sertifikaattien lisäksi tarvitaan uusia palveluita ja tuotteita, jotka kätevästi yhdistävät kestävän ja luonnon monimuotoisuutta tukevan metsänhoidon metsänomistajan rahallisiin tavoitteisiin.

Suomi on edelläkävijä metsien kestävässä ja vastuullisessa käytössä, joka on avainasemassa myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Kokoomus tukee Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa eli Metso-ohjelmaa. Me uskomme metsänomistajan vastuunkantoon luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

Kestävässä metsänhoidossa luontoarvot ja puuntuotanto ovat tasapainossa. Suomalainen metsänhoito on maailman parasta, ja Suomen metsät kasvavat paremmin kuin koskaan. Meidän metsävaratietoihin sekä metsien ja puutuotteiden hiilivirtoihin liittyvä osaamisemme voi edesauttaa soveltuvien ohjauskeinojen käyttöönottoa maailmanlaajuisesti.

Kaikki nämä linjaukset on hyväksytty puoluekokouksessa ja muissa kokoomuksen päätöksentekoelimissä. Tällaista metsäpolitiikkaa me ajamme.

Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.