(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 9.6.2021)
Sosiaali- ja terveyspalveluja on uudistettu Suomessa niin pitkään ja hartaasti, että suomalaisten voisi ajatella kyllästyneen koko aiheeseen. Tuore tutkimus osoittaa, että niin ei onneksi ole. Suomalaisten keskuudessa ei ole laajamittaista sote-väsymystä.
Vain kolme prosenttia kantansa ilmaisseista suomalaisista pitää täysin yhdentekevänä, minkälainen sote-uudistuksesta tulee, kunhan se vain saadaan maaliin. Suomalaisille on väliä, miten sote-palvelut uudistetaan, eikä parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevaan maakuntamalliin suhtauduta kovin suopeasti.
Ajatuspaja Toivo selvitti suomalaisten näkemyksiä eduskuntakäsittelyssä olevasta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta. Uudistus toisi Suomeen uuden hallinnon ja verotuksen tason: maakunnat ja maakuntaveron. Maakuntauudistusta kohtaan tunnettu penseys on ajatuspajan tutkimuksen mukaan laajaa ja johdonmukaista.
Enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, ettei Suomi tarvitse maakuntauudistusta, jossa luodaan uusi hallinnon taso kunnan ja valtion välille. Uuden maakuntaveron käyttöönottoa ilmoittaa vastustavansa kaikista vastaajista 61 prosenttia.
Ajattelen samalla tavalla kuin selvä enemmistö suomalaisista. En halua ottaa käyttöön maakuntaveroa. Suomalaisten lompakoille ei tarvita hamuamaan enää yhtään uutta verottavaa kättä. Uusi hallinnon taso ja sen rahoittamiseksi kerättävä vero todennäköisesti kasvattaisivat suomalaisten kokonaisveroastetta merkittävästi.
Palkansaajalle, yrittäjälle ja eläkeläisille jäisi entistä vähemmän käteen omasta työstään. Työn verotuksen kiristäminen olisi isku työllisyydelle ja talouden kasvulle, sekä jo ennestään tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle.
Suomalaisista 60 prosenttia haluaa, että päätökset sote-uudistuksesta tehdään vasta kuntavaalien jälkeen, jotta suomalaiset voivat kertoa siihen kantansa kuntavaaleissa. Uudistuksen pelätään heikentävän merkittävästi palveluita omassa kunnassa.
Huoli palveluiden heikentymisestä on keskimäärin suurempaa, mitä maaseutumaisemmassa kunnassa vastaaja asuu. Jopa 68 prosenttia maaseutumaisten kuntien asukkaista pelkää, että sote-maakuntauudistus heikentää merkittävästi kunnan palveluita.
Suomalaisten huoli oman kunnan palvelujen heikkenemisestä on perusteltu. Jos hallitus runnoo maakuntamallinsa läpi, palveluiden laatu ja saatavuus heikentyvät ja kustannukset räjähtävät käsiin.
Maakuntamalliin ei sisälly riittävästi toimia, joilla sote-henkilöstön saatavuus voidaan varmistaa koko maassa. Ilman riittävää henkilöstöä hoitajamitoituksen ja hoitotakuun lupaukseen vastaaminen ei onnistu.
Maakuntamallista puuttuvat myös kannustimet laadukkaiden ja tehokkaiden palveluiden tuottamiseen, eikä maakuntamalli auta siihen, että rahat riittäisivät tulevaisuudessa paremmin.
Tällä hetkellä maakunnalle tuleva rahoitus perustuisi toteutuneisiin kustannuksiin, mikä kannustaisi kuluttamaan mahdollisimman paljon rahaa ja resursseja riippumatta hoidon tarpeesta tai laadusta.
Maakuntamallin aiheuttamat muutoskustannukset lisäisivät sote-palvelujen menoja vähintään vuoteen 2031 asti.
Hallituksen politiikalle on olemassa vaihtoehto. Me kokoomuksessa haluamme ihmiset jonoista hoitoon. Tähän ei tarvita maakuntahallintoa ja maakuntaveroa. Monilla alueilla on jo toteutettu merkittäviä paikallisen tason sote-uudistuksia. Olisi viisautta tukea alueita tässä omaehtoisessa kehityksessä.
Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että apua ja hoivaa saa silloin, kun sitä tarvitsee. Hallituksen maakuntamallilla se ei valitettavasti toteudu, ja siksi se on kaadettava.
Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.
Hallituksen politiikalle on olemassa vaihtoehto.