Hyvät ystävät, kuulijat
Kesä on Suomessa ollut poikkeuksellinen. Enkä nyt puhu pelkästään ennätyshelteistä, vaan myös heinäkuussa järjestetystä Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamisesta, johon kohdistui laajaa kansainvälistä mielenkiintoa.
Tapaaminen oli Suomelle, Suomen ulkopolitiikalle sekä tasavallan presidentti Niinistölle menestys.
Jotkut ovat olleet huolissaan siitä, millaisena maana Suomi näyttäytyi kokouksen järjestäjänä. Ulkoministeriön ja Helsingin kaupungin teettämän mediatutkimuksen mukaan Suomea kuvattiin liberaalina, kehittyneenä ja edistyksellisenä maana. Minun korvaani tämä ei kuulosta harmaalta vyöhykkeeltä.
***
Kukaan ei tänä kesänä ole voinut paeta sitä epämiellyttävää tosiasiaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomeen jo nyt.
Ilmastonmuutos lisää sään ääritiloja. Keskilämpötilaltaan heinäkuu rikkoi Suomen ennätyksen, ja oli koko Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian kuumin. Suomessa koettiin harvinainen hellejakso, mutta niin koettiin myös koko pohjoisella pallonpuoliskolla.
Espanjassa ja Portugalissa mitatut lämpötilat olivat reilusti yli 40 astetta. Etelä-Koreassa, Japanissa, Algeriassa ja Kanadassa lämpöennätykset ylittyivät. Ruotsissa kuivuus aiheutti laajoja metsäpaloja eri puolilla maata. Metsäpaloja sammuttamassa on ollut palomiehiä ja kalustoa useista eri EU-maista, myös Suomesta.
Ilmastonmuutos ei ole yhden maan ratkaistavissa. Suomi on mukana maaryhmässä, joka perää EU:lta kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja lisää toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiksesi.
Tämä hallitus on päättänyt kieltää kivihiilen energiakäytön vuonna 2029. Suomi on ensimmäisiä maita maailmassa, joka sisällyttää kestävän kehityksen osaksi valtion talousarvioehdotusta. Tämän vuoden budjetissa aloitettua kestävän kehityksen budjetointia kehitetään ja laajennetaan vuoden 2019 talousarvioesityksessä. Otamme siis käyttöön vahvimman aseen, eurot. Koko valtion 55 miljardin budjettia peilataan ilmasto- ja ympäristötavoitta vasten.
Lisää toimia tarvitaan koko ajan. Poikkeuksellisen kuuma kesä muutti Itämeren vihreäksi sinileväpuuroksi. Pyysin viime viikolla, että ministerit Tiilikainen, Leppä ja Mykkänen valmistelisivat ehdotuksen lisätoimista Itämeren suojeluun. Päätöksiä teemme riihessä.
***
Suomessa on tänä kesänä keskusteltu kiihkeästi kaupungistumisesta ja aluekehityksestä.
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka näkyy myös Suomessa. Lähes 75 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa ja niitä ympäröivissä seutukunnissa. Kaupungistuminen Suomessa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmiset ja palvelut kasaantuisivat yksin pääkaupunkiseudulle. Ihmisten ja palveluiden keskittymistä tapahtuu eri kokoisilla alueilla ja tuloksena on eri kokoisia keskittymiä.
Suomessa on mielekästä puhua pääkaupunkiseudusta, maakuntakeskuksista, suurista kaupungeista, seutukaupungeista ja harvaan asutusta maaseudusta. Ne kaikki tarvitsevat omanlaistaan politiikkaa sekä hyvää yhteistyötä keskenään.
Kokoomus kannattaa kaupungistumista. Siinä ei ole mitään pahaa, päinvastoin. Kaupungistuminen on globaali ilmiö, ei mielipidekysymys. Samaan aikaan haluamme tukea koko maan elinvoimaa ja palveluita. Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tähän. Samoin luonnonvarojemme sekä puhtaan ympäristömme kasvava arvo maailmalla.
Osaaminen, kilpailukyky ja niistä syntyvä kestävä talouskasvu ovat parasta aluepolitiikkaa. Nyt olemme tilanteessa, jossa työpaikkoja syntyy kaikissa Suomen maakunnissa. Silloin kehitys on terveellä pohjalla, ei veden kantamista kaivoon.
Paikalliset ihmiset, yritykset ja voimavarat ovat alueiden elinvoiman perusta. Eri alueet Suomessa ovat saaneet aikaan kestävää kasvua tunnistamalla omat vahvuutensa ja keskittymällä niihin.
Myös valtion toimia tarvitaan. Liikenneyhteydet ovat yksi tärkeimmistä asioista, joista pitää huolehtia. Nykyisellä rahoitusmallilla eurot eivät riitä yhtä aikaa tarpeellisiin suuriin investointeihin, tärkeisiin maakuntien väylähankkeisiin ja perustienpitoon. Korjausvelka uhkaa kasvaa. Jos pystymme ratkaisemaan, miten suuret kansalliset infraratkaisut rahoitetaan, vapautamme varoja muihin tärkeisiin investointeihin ja pystymme huolehtimaan alemmasta tieverkosta.
Rahoitusratkaisujen löytämiseksi tehdään nyt suunnittelutyötä yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.
Keskeisten kaupunkiseutujen välille on välttämätöntä tehdä isoja infrainvestointeja, jotka kasvattavat työssäkäyntialueita, kaupunkien saavutettavuutta sekä tukevat ilmastotoimia ja vähäpäästöisiä liikennemuotoja. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen menestys on koko Suomen kannalta välttämätöntä. Siksi niiden kehittymistä on tuettava. Kokoomus esittää, että vuonna 2019 luodaan entistä vahvempi instrumentti kaupunkiseuduilla tehtävien investointien ja kestävän kasvun tueksi.
MAL-sopimukset ovat osoittautuneet hyväksi työkaluksi kaupunkiseutujen ja valtion yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteuttamiseen maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä. Kaupunkiseutujen ja valtion sopimusyhteistyön jatkuvuus on varmistettava vakiinnuttamalla ja vahvistamalla MAL-sopimukset.
Samalla se olisi yksi keino, jolla valtio sitoutuisi osallistumaan kaupunkiseutujen isoihin investointeihin.
***
Esittelin kolmannen budjettiesitykseni viime viikolla.
Suomen suhdannekuva on suotuisa ja julkisen talouden tilanne tyystin toinen kuin hallituksen aloittaessa. Kokoomuslainen talous- ja työllisyyspolitiikka tuottaa tulosta.
Kotitalouksien ja yritysten luottamus on ennätystasolla. Kasvu yltää 3 prosentin tuntumaan tänä vuonna.
Työllisyys on jatkanut vahvaa kasvuaan. 110 000 uutta työllistä, ja työttömyysprosentti on laskenut 7,2 prosenttiin.
Valtion velkaantuminen on painettu vuoden 2014 yli 6 miljardista ensi vuodelle budjetoituun 1,7 miljardiin. Tavoitteena on, että vuonna 2020 on mahdollista tehdä ylijäämäinen budjetti.
Suomen vienti on kasvanut maailmankauppaa nopeammin. Maailmantalouden korkeasuhdanne jatkuu.
***
Oppositio on vuoden verran yrittänyt kääntää huomion pois hyvistä tuloksista. Oppositio väheksyy saavutuksia ja syyttää hallitusta eriarvoisuuden ja tuloerojen lisäämisestä.
Tutkimusten mukaan hallituksen toimet eivät ole kasvattaneet tuloeroja. Vaalikaudella yli satatuhatta ihmistä on saanut työpaikan. Se on suurin mahdollinen eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja köyhyyttä vähentävä askel. Olen iloinen jokaisesta työllistyneestä.
Arvostelu jatkuu vaaleihin saakka. Toivottavasti kuulemme erityisesti SDP:ltä myös edes joitakin ajatuksia siitä, miten hyvä talouskehitys saadaan jatkumaan.
Toistaiseksi SDP:n vaalilupaukset ovat olleet uhoa tehtyjen päätösten perumisesta tai rahanjaosta. Uhkaus koko sote-uudistuksen perumisesta on kestämätön. Ei Suomella ole varaa siihen, että välttämättömän uudistuksen valmistelu alkaisi taas alusta.
Mutta: Ei jäädä jumiin saavutettuihin tuloksiin tai opposition vaalipuheisiin. Meidän on katsottava eteenpäin. Valmista ei ole.
Suurimmat uhat talouden kasvulle ovat kansainvälinen kauppasota ja sen luoma epävarmuus, kotimaassa taas kasvava pula osaavasta työvoimasta.
Suomi käy nyt täysillä, joten tarvitsemme lisää tilaa talouden ja työllisyyden kasvulle. Kansliapäällikkötyöryhmä käy esityksestäni läpi jo toteutetut työllisyystoimet ja valmistelee hallituksen budjettiriiheen mennessä lisätoimia, jotta talous ja työllisyys jatkaisivat kasvuaan. Tarvitsemme lisää nopeavaikutteisia työllisyystoimia, jotta kymmenet tuhannet avoimet työpaikat ja työttömät saadaan kohtaamaan. Samaan aikaan meidän täytyy tehdä tilaa uudelle kasvulle ja nykyistä korkeammalle työllisyydelle.
Kokoomus tavoittelee tulevalla vaalikaudella yli 75 prosentin pohjoismaista työllisyysastetta sekä uudistuksia, jolla 2020-luvulla päästään kestävään, 80 prosentin työllisyysasteeseen.
Väestön ikääntyminen, kasvavat sosiaali- ja terveys- sekä sosiaaliturvamenot aiheuttavat haasteita valtion taloudelle. Työllisyysasteen kasvu mahdollistaisi lisäinvestoinnit esimerkiksi koulutukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Suomi elää ja menestyy vain vahvalla osaamisella. Kasvun edellytysten vahvistamiseksi Kokoomus tavoittelee hallituksen budjettiriihessä pysyvää lisäystä tutkimuksen ja tuotekehityksen määrärahoihin.
Nyt tehtävien kasvutoimenpiteiden lisäksi kunnianhimoinen tavoite vaatii suuria uudistuksia. Tarvitsemme työhön ja yrittämiseen kannustavan sinivihreän verouudistuksen, sosiaaliturvauudistuksen, työelämän uudistamisen tähän päivään, perhevapaauudistuksen ja ennen kaikkea Suomen uudistamisen dynaamiseksi taloudeksi, jossa saa tehdä, saa onnistua, saa epäonnistua. Meidän on purettava byrokratiaa ja vapautettava ahkerat suomalaiset ihmiset tekemään. Meidän on valjastettava teknologian kehitys paremman tulevaisuuden rakentamiseen.
Budjetissa on lukuisia panoksia työllisyyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Parannamme työasuntovähennystä niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Nostamme enimmäismäärän 250 eurosta 450 euroon. Lisäämme työnhaun tukeen ja työnhakijoiden palvelujen parantamiseen yli 10 miljoonaa euroa.
Lisäämme yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumiseen 10 miljoonaa euroa. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi otetaan käyttöön toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä. Eriarvoisuuden ehkäisemiseksi korotamme vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä. Niihin varataan yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Ylivelkaantuneiden aseman kohentamiseen esimerkiksi talous ja velkaneuvonnalla panostamme yhteensä 8 miljoonaa euroa.
Uusien ja vanhojen turvallisuusuhkien ehkäisemiseksi tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Poliisien määrä säilytetään nykytasolla eli noin 7 200 poliisissa, ja siihen ehdotetaan 18 miljoonan euron lisärahoitusta.
Siviilitiedustelulainsäädännön toimeenpanoon osoitetaan 10 miljoonan euron lisäraha edellyttäen, että lainsäädäntöuudistus tulisi voimaan ensi vuonna. Lisäksi suojelupoliisi saa 2,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta ydintoimintansa ja toimintakykynsä varmistamiseksi.
Turvallisuuden tunnetta ei kuitenkaan pidetä yllä pelkästään viranomaistoiminnalla ja virkavallan määrää lisäämällä. Me kaikki voimme vaikuttaa toinen toistemme turvallisuuden tunteeseen. Vihapuhe nakertaa turvallisuuden tunnetta ja vähentää luottamusta. Vihapuhe on rikos. Ministerit Antti, Sanni ja Kai kertovat huomenna lisää, miten vihapuheeseen voitaisiin puuttua entistä paremmin.
***
Hyvät ystävät,
Kestävä talous ja työllisyyden lisääminen eivät ole kokoomuksen agendalla siksi, että niin on aina ollut. Vaan siksi, että niillä rakennetaan tulevaisuutta. Ne ovat vain väline hyvinvoinnin saavuttamiseen.
Puoluekokouksessa puhuin Ainosta ja Leosta, tänä vuonna syntyvistä noin 50 000 lapsesta ja pohdin, mitä voimme tehdä, jotta heillä on parhaat mahdolliset edellytykset pärjätä omassa elämässään.
Haluamme tehdä Suomesta maailman parhaan maan lapsille ja perheille.
Suomi on jo nyt monilla mittareilla hyvä maa lapsille ja perheille. Vastasyntyneiden eliniänodote on maailman kärkeä. Äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö ja ylipäätään lapsuus on täällä maailman kolmanneksi turvatuin.
Koulutusjärjestelmämme on maailmankuulu ja tuottaa erinomaisia oppimistuloksia. Aivan vastikään Suomi listattiin myös maailman onnellisimmaksi maaksi.
Hyvien tulosten varjoon jää myös monia ongelmia, jotka asettavat lapsiamme keskenään eriarvoiseen asemaan ja vaikeuttavat perheiden arkea.
Kokoomus haluaa, että lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantaminen nostetaan seuraavassa hallitusohjelmassa yhdeksi kärkitavoitteista.
Me haluamme vahvistaa varhaiskasvatusta ja tehdä esiopetuksesta kaksivuotista.
Laadukas varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän kivijalka.
Varhaiskasvatus tasaa tehokkaasti erilaisista taustoista tulevien lasten lähtötasoeroja ja vahvistaa tasa-arvoa. Järjestelmämme suurin epätasa-arvo piilee siinä, että aivan liian harva lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Kokoomuksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen.
Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on myös tärkeä rooli syrjäytymisen ehkäisyssä. Esiopetuksen on oltava maksutonta, ja kaikkien 5-6-vuotiaiden on päästävä osallistumaan siihen. Tämä helpottaa erityisesti niiden lasten tilannetta, joiden edellytykset elämässä ja koulutiellä pärjäämiselle ovat heikommat.
Ensi vuoden budjetissa kohdennamme varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen 10 miljoonaa euroa. Laajennamme kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Jo nyt 14 000 lasta on maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun piirissä.
Haluamme edistää perhevapaauudistuksella tasa-arvoa ja parempaa arkea.
Suomi tarvitsee kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen. Tällä hetkellä perhevapaat jakautuvat epätasaisesti ja asettavat äidit ja isät vanhempina keskenään eriarvoiseen asemaan.
Suomessa on edelleen niin, että nainen jää kotiin hoitamaan lasta, isän jatkaessa työntekoa ja tuodessa leivän pöytään. Hoivavastuun epätasainen jakautuminen vaikuttaa kielteisesti naisten ura- ja palkkakehitykseen ja viimekädessä myös eläkekertymään. Tasa-arvon kannalta on täysin kestämätöntä, että naisen palkkaaminen on työnantajalle edelleen riski.
Hyvä perhevapaauudistus on sellainen, joka kohtelee perheitä tasapuolisesti ja huomioi perheiden moninaiset elämäntilanteet.
Hyvä perhevapaauudistus lisää tasa-arvon lisäksi perheiden arjen sujuvuutta, kun vapaita voi käyttää nykyistä joustavammin ja hoivavastuuta jakaa helpommin.
Tässä hallituksessa uudistus kariutui näkemyseroihin. Seuraavan hallituksen on uudistus toteutettava.
Me haluamme vastata erilaisten perheiden erilaisiin tarpeisiin.
Kaikki perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Tämä on huomioitava lainsäädännössä nykyistä paremmin ja perheitä kohdeltava aina niiden omista tarpeista lähtien, tasa-arvoisina.
Nykyisin perheet ovat eriarvoisessa asemassa muun muassa monien etuuksien, lasten huolto- ja tapaamisoikeuskysymysten sekä vanhempainvapaiden osalta. Huolto- ja tapaamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan vastamaan paremmin perheiden erilaisia tilanteita. Esityksessä muun muassa vuoroasuminen otetaan lainsäädäntöön, ehkäistään tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyviä ongelmia sekä kirjataan lapsen huoltajille velvollisuus vaalia lapselle tärkeitä ihmissuhteita.
Jo vuoden 2019 talousarvioesityksessä tehdään useita etuusmuutoksia. Esimerkiksi adoptioperheet nostetaan samaan asemaan muiden perheiden kanssa.
Me haluamme taata jokaiselle lapselle ainakin yhden harrastuksen.
Hyvät harrastukset ja liikunnallisen elämäntavan oppiminen lisäävät lasten hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua.
Harrastusten valikoima kasvaa Suomessa kovaa vauhtia ja jokainen varmasti löytää mieleisensä. Toisaalta yhä useampi lapsi ja nuori liikkuu liian vähän suosituksiin nähden ja fyysinen kunto on heikko. Monelle harrastus tai sen puute voi myös olla eriarvoistava kokemus.
Monissa pientenkin lasten harrastuksissa kustannukset voivat nousta korkeiksi, eikä kaikilla perheillä ole varaa niihin. Harrastukset ja liikunta ovat tärkeitä paitsi fyysisen kunnon ja hyvinvoinnin edistämisen, myös lapsen sosiaalisten taitojen ja yhteenkuuluvuuden tunteen edistämisessä.
Kokoomus on sitä mieltä, että jokaisella lapsella on oltava oikeus vähintään yhteen harrastukseen. Jokainen lapsi ansaitsee harrastustakuun! Tämän hallituksen aikana harrastustakuuta on lähdetty toteuttamaan, mutta vielä on matkaa siihen, että se toteutuu jokaisen lapsen kohdalla.
Lähdemme siitä, että lapsiperheiden palveluita on kehitettävä.
Suomalainen neuvolajärjestelmä on osoittanut toimivuutensa ja paikkansa hyvinvointivaltion rakentamisessa.
Tulevaisuudessa neuvolajärjestelmän on vastattava erilaisen perheiden ja muuttuneen arjen vaatimuksiin. Terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on neuvoloiden keskeinen myös tehtävä tulevaisuudessa. Neuvoloita voidaan myös tuoda enemmän päiväkotien yhteyteen. Nuorille ja perheille tarjottavissa palveluissa on laajemminkin pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni perheiden ja lasten tarvitsema palvelu tuodaan päiväkotien ja koulujen yhteyteen.
Perheiden tuessa ja lastensuojelussa on panostettava ennaltaehkäisyyn. Pienikin apu riittävän varhaisessa vaiheessa voi estää myöhemmät pahemmat ongelmat. Tavoitteena tulee olla huostaanottojen selkeä vähentyminen.
Meidän mielestämme on panostettava maahanmuuttajalasten osaamiseen – koulutus on parasta kotouttamista.
Suomi on avoin ja kansainvälinen yhteiskunta. Suomalaisuus ei ole yksi, vaan monta erilaista kulttuuria.
Kansainvälisyys on aiempaa vahvempi osa jo aivan pientenkin lasten elämää ja se jos mikä on rikkautta. Meidän on pidettävä erityistä huolta siitä, että erilaisista taustoista tulevat lapset ja perheet saavat tarvitsemansa tuen. Kokoomus haluaa panostaa maahanmuuttajien koulutukseen ja osaamisen hyödyntämiseen.
Nämä tavoitteet kirkkaina mielessä on hyvä käynnistää politiikan syksy.
Kiitos!