(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 11.9.)
Veronmaksajien rahaa pitäisi aina käyttää niin, että se on mahdollisimman vaikuttavaa.
Suomalaisten kuntien taloustilanne on heikko. Viime vuoden kuntatalouden tilinpäätöstiedoista selviää, että kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tuloksen.
Kuntien menot ovat siis suuremmat kuin tulot. Palveluiden järjestämiseen otetaan syömävelkaa.
Maailmantalous on tällä hetkellä epävarmassa tilassa. Saksan talouskasvu tökkii, Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota lisää jännitteitä ja brexit luo epävarmuutta.
Suomessakin heinä–syyskuun talouskasvun kehitys uhkaa jäädä negatiiviseksi. Edessä on mitä todennäköisimmin viime vuosia tiukemmat taloudelliset ajat.
Kunnissa talouskasvun tökkiminen näkyy jo. Monen kunnan verokertymä on jäämässä ennustetusta. Tulorekisterin käyttöönotto on takkuillut pahasti ja vaikuttanut osaltaan verokertymään, mutta myös hidastuva talouskasvu alkaa näkyä. Kuntien menot kasvavat mutta tulot eivät.
Eri puolilla Suomea kaavaillaan kuntaveron korotuksia talouden tasapainottamiseksi. Hiipuvassa taloustilanteessa ne ovat myrkkyä kasvulle. Jos verotuksen taso kiristyy sekä valtiolla että kunnissa, voidaan olla varmoja, ettei se ainakaan tue talouden kasvua ja työpaikkojen syntymistä.
Edellinen hallitus tasapainotti taloutta määräaikaisella valtionosuuksien jäädyttämisellä. Se teki kunnissa tiukkaa mutta oli välttämätöntä hallitsemattoman velkaantumisen pysäyttämiseksi.
Budjetoimme julkisen talouden suunnitelman jo edellisessä hallituksessa niin, että indeksijäädytykset loppuvat tähän vuoteen. Tästä kiinnipitäminen helpottaa jonkin verran kuntien taloustilannetta muttei ole mikään sateentekijä.
Toiseksi hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että jos se lisää kuntien tehtäviä, se myöntää kunnille myös rahoituksen niihin. Toistaiseksi hallituksen arviot lisääntyvien tehtävien kustannuksista ovat epärealistisella pohjalla.
Kuntaliitto arvioi elokuun lopussa, että esimerkiksi hoivamitoituksen nosto, hoitotakuun kiristäminen ja oppivelvollisuuden pidentäminen tulevat maksamaan vähintään 250 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä hallitus on arvioinut.
Ei voi olla niin, että uudet tehtävät jätetään vain kuntien hoidettavaksi ilman lisäresursseja. Kunnat järjestävät ja tuottavat ihmisten lähipalvelut. Jos hallitus heikentää toimillaan kuntien taloustilannetta, se on käytännössä leikkaus ihmisten arjen palveluihin kouluista vanhustenpalveluihin.
On myös syytä kysyä, onko juuri nyt se hetki, jolloin kannattaa laittaa kymmeniä miljoonia euroja maksuttomien koulukirjojen tarjoamiseen toisen asteen opiskelijoille.
Vaikuttavampi investointi toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen olisi laittaa sama rahasumma opettajien palkkaamiseen ja opiskelijoiden tukemiseen esimerkiksi terapiatakuun kautta.
Veronmaksajien rahaa pitäisi aina käyttää niin, että se on mahdollisimman vaikuttavaa.
Hallituksen olisi aika lopettaa unelmointi ja keskittyä siihen, että kunnat selviävät nykyisistä tehtävistään. Byrokratian ja kunnille aiheutuvien kustannusten määrää pitäisi pystyä karsimaan, jotta peruspalvelut voidaan turvata.
Ei kouluissa tai terveyskeskuksissa kaivata valtavia muutoksia vaan vakautta ja resursseja perusasioiden hyvään hoitamiseen.
Budjettiriihessä hallituksella olisi paikka priorisoida.
Lopetetaan pienten rahasummien ripottelu sinne sun tänne ja hoidetaan kuntatalous kuntoon niin, että resurssit kuntien ydintehtäviin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja hoivaan, riittävät. Se olisi paras palvelus, jonka hallitus voisi suomalaisille kunnille tehdä.
Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja