(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.9.2021)
Suomen talous on elpynyt koronan jälkeen vahvasti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talouskasvumme vahvin vaihe on kuitenkin tänä vuonna. Tätä vuotta on jäljellä enää kolme kuukautta. Ensi vuonna kasvu hidastuu ja vuodesta 2023 eteenpäin nilkutetaan ykkösellä alkavalla kasvuluvulla. Suomen kasvu on perinteisesti ollut noin kolmen prosentin luokkaa. Kun kojelaudalle lisää väestönkehitykselliset ja talouden rakennetta kuvaavat mittarit, näkee selvästi, että tällä kulkunopeudella emme pysty ylläpitämään edes nykyistä hyvinvointia. Ilman kestävää taloutta ei ole maailman parasta koulua, ei laadukkaita terveys- ja sosiaalipalveluja tai nykyaikaisia teitä.
Tämä on se tilanne, jossa hallituksen talousarvioesitystä vuodelle 2022 käsitellään tällä viikolla eduskunnassa. Mammuttimaista budjettikirjaa lukiessani en voi kuin ihmetellä hallituksen valintoja. Tilanteessa, jossa talous kasvaa ja työllisyys kohenee, hallitus ottaa ensi vuonna 7 miljardia euroa lisää velkaa. Tilanteessa, jossa talouskasvu pitäisi käyttää hyödyksi rakenteellisten ja vaikeiden uudistusten tekemiseen, hallitus päättää lykätä uudistamisvelkaa yhä tukevammin seuraavan hallituksen kontolle. Päinvastoin hallitus tekee päätöksiä, jotka lisäävät menoja ja hallintoa sekä heikentävät työllisyyttä.
Jonnekin on unohtunut se perinteinen suomalainen viisaus, että hyvinä aikoina pitää varautua ja kerätä puskuria. Isot liikahdukset maailmantaloudessa vaikuttavat myös Suomeen ja voivat nopeasti muuttaa tukevan maan jalkojen alta juoksuhiekaksi. Seuraava talouskriisi tulee aina pyytämättä ja yllättäen – vientivetoisena maana Suomen talous kokee äkisti kolauksen, vaikka talouskriisi puhkeaisi kaukaakin.
Vaikka hallitus ei tunnu tätä ymmärtävän, suomalaiset kyllä ymmärtävät. Maaseudun Tulevaisuuden teettämässä kyselyssä selvä enemmistö kertoi pitävänsä valtion velkaantumisvauhtia liian kovana.
On olemassa vaihtoehto vasemmistohallituksen ”ei huolta huomisesta” -politiikalle. Kokoomus tulee esittämään vaihtoehtonsa valtion budjetiksi myöhemmin syksyllä. Vaihtoehdossamme valtion menot pidetään kestävällä tasolla, jossa hyvinvointia ei oteta loputtomiin velaksi tulevilta sukupolvilta, vaan hyvinvointia rakennetaan kestävästi sukupolvelta toiselle.
Sen lisäksi kokoomus ei puhu vain valtion hyvinvoinnista. Hyvinvointiyhteiskunta ei nimittäin ole kummoinen, jos vain valtion tulot kasvavat. Myös ihmisten ja yritysten on pärjättävä. Suomen on oltava yhteiskunta, jossa ahkeruudesta palkitaan, jossa on reilu kilpailu ja toimivat markkinat sekä enemmän tilaa yrittää. Siksi kokoomus on esittänyt työllisyystavoitteen rinnalle yrittäjyystavoitteen käyttöönottamista. Se tarkoittaa sitä, että mm. vero- ja talouspolitiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi otettaisiin yritysten määrän ja koon kasvu. Meillä on nyt noin 90 000 työllistävää yrittäjää ja 20 000 pientä ja keskisuurta yritystä. Hyvä yrittäjyystavoite Suomelle olisi 100 000 työllistävää yrittäjää ja 25 000 pk-yrittäjää vuoteen 2025 mennessä.
Tällä hetkellä monen yrityksen kasvun esteenä on työvoimapula. Nyt tarvitaan laajoja keinoja, jotta emme leikkaa itse kasvumme siipiä. Esimerkiksi lisäämällä reilua paikallista sopimista, vahvistamalla työelämälähtöisen koulutuksen ja työvoimapalveluiden resursseja, korottamalla ulosoton suojaosaa 900 euroon sekä alentamalla veroja ja varhaiskasvatusmaksuja voimme pitää huolen siitä, että työ löytää tekijänsä. Lisäksi kolmen ministeriön alle hajautunut työlupaprosessi tulisi koota yksiin käsiin yhteen kansainvälisen rekrytoinnin organisaatioon, sillä aina tarvittavaa osaamista ei yksinkertaisesti maan sisältä löydy. Näin alkajaisiksi.
Kestävä ja vahva kasvu turvaa hyvinvoinnin kestävyyden. Esityksemme ovat hallituksen käytettävissä.
Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.
On olemassa vaihtoehto vasemmistohallituksen ”ei huolta huomisesta” -politiikalle.