Petteri Orpo: EU:n jäsenyys on Suomen etu

Mitä yhtenäisempi ja vahvempi EU on, sitä parempi Suomelle.

Valtiovarainministerien euroryhmä kokoontui tällä viikolla Bukarestissa, EU-puheenjohtajamaa Romanian pääkaupungissa. Kotimatkalla sieltä jäin pohtimaan Suomen pian alkavaa puheenjohtajuuskautta.

On tärkeää sanoa selkeästi ääneen, että Euroopan unionin jäsenyys on Suomen etu. Mitä yhtenäisempi ja vahvempi EU on, sitä parempi Suomelle.

Euroopan kehitys vaikuttaa suoraan suomalaisten asuntolainoihin, työpaikkoihin ja menestymisen mahdollisuuksiin. EU-politiikka on aivan yhtä tärkeää kuin sotet ja sotut. Meidän pitää muuttaa suhtautumista EU:hun: se ei ole edunvalvonnan kohde, jonne pitää rahan perässä rynnistää.

Kun Suomi on EU:n puheenjohtajamaa 2019 heinäkuusta alkaen, meidän pitää ottaa johtajuus ilmastoasioissa. Tavoitteena on oltava hiilineutraalisuus ennen vuotta 2050. Siksi EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitetta pitää kiristää 40 prosentista 55:een. Päästökauppa on siihen hyvä väline.

Miksi EU:n on toimittava? Ensinnäkin ilmastonmuutos on pysäytettävä, ja muutoksen tekeminen alkaa aina itsestä. Toiseksi vain osoittamalla oma johtajuutemme saamme muut suurvallat seuraamaan. Kolmanneksi näin saamme etulyöntiaseman ilmastolle ystävällisten teknologioiden kehittämisessä ja käytössä — sen jälkeen me voimme myydä ne muille.

Suomen valtion budjettiin otettiin aloitteestani jo 2 vuotta sitten kestävän kehityksen budjetointi. Tämä arviointiväline tarvitaan myös EU-budjettiin. Se tarkoittaa, että jokaisen rahoitetun toimen ilmasto- ja ympäristövaikutukset arvioidaan. Systeemi toimii kuin liikennevalo.

Olen tolkuttanut ministerikollegoilleni ympäri maailmaa, että verot ja budjetit ovat vahvin ohjauskeino ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Työ tuottaa tulosta: Viikon päästä Washingtonissa sovitaan virallisesti globaalista valtiovarainministerien Ilmastokoalition perustamisesta. Sen puheenjohtajat ovat Suomi ja Chile.

Toinen iso teema on turvapaikkapolitiikka. Suomi auttaa hädänalaisia, mutta nykyinen järjestelmä ei toimi oikeudenmukaisesti. Tämä tuli osoitettua vuonna 2015. Vaikka tilanne silloin otettiin nopeasti hallintaan, EU:n turvapaikkapolitiikka tarvitsee edelleen uudistamista.

Turvapaikan haku ei saisi perustua ihmisen ilmoittautumiseen maan rajalla, vaan turvaa pitäisi hakea EU:n rajalle saavuttaessa. Sitten Suomi ja muut maat ottaisivat turvapaikanhakijat vastaan kiintiöpakolaisina sieltä ja myös suoraan pakolaisleireiltä. Näin voidaan varmistaa avun kohdistuminen hädänalaisimmille, ja taakan jakamisesta voitaisiin sopia oikeudenmukaisesti maiden välillä.

Suomen, jolla on 1 300 kilometriä EU:n ulkorajaa vartioitavanaan, on viisasta edistää EU-tason ratkaisua. On turha odottaa, että hankaluuksien sattuessa omalle kohdallemme muut auttaisivat meitä, jos me emme osallistu yhteiseen järjestelmään.

Muuttoliikkeen hallinta edellyttää muitakin massiivisia toimia EU:lta: kehitysyhteistyötä, kriisinhallintaa ja kahdenvälistä yhteistyötä. Laillisten maahantuloreittien täytyy olla kunnossa. Epäonnistumisen hintana on lisää köyhyyttä, kodittomuutta ja vastakkainasettelua.

Euroopan unionin jäsenyys on Suomelle myös turvallisuusratkaisu. Kannatan eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Sitä voitaisiin edistää esimerkiksi yhteisillä harjoituksilla. EU ei kuitenkaan ole puolustusliitto eikä se korvaa kansallista puolustusta. Läheistä yhteistyötä Naton kanssa tulisi jatkaa ja pohjoismaista yhteistyötä pitäisi lisätä.

EU:n pitäisi puhua yhdellä äänellä suhteissaan muuhun maailmaan. Siksi meidän tulisi lisätä määräenemmistöpäätösten käyttöä ulkopolitiikassa. Minua hävettää, että EU on ollut niin saamaton Syyrian sodan suhteen.

Yhteinen ääni edellyttää, että EU:n jäsenmaat oikeasti noudattavat unionin yhteisiä arvoja. Sellainen ei käy, että jossain maassa ryhdytään demokratian tai oikeusvaltion vastaisiin toimiin, mutta silti saadaan rahaa yhteisestä EU-budjetista. Kannatan oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä EU-rahoituksen ehdoksi.

Ilmastokriisin ja muuttoliikkeen hallinnan ratkaisu maksaa, mutta jos emme toimi nyt, ne tulevat maksamaan meille ja meidän lapsillemme moninkertaisesti — niin rahallisesti kuin inhimillisesti. Yhteiset haasteet on parempi ratkaista yhdessä.

Maailma tarvitsee enemmän kansainvälistä yhteistyötä ja oikeutta, ei vähemmän. Suomen tulee nyt ja jatkossakin toimia maailmalla luottamusta herättäen, ei luottamusta heikentäen. Äänestämällä voit vaikuttaa siihenkin.

(Julkaistu Verkkouutisissa blogina 7.4.2019)

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.