Jonoista hoitoon!

Lääkärin vastaanotolle pitäisi päästä kuukaudessa nykyisen kolmen kuukauden sijaan.
Kolmen viikon päästä tiedämme, millainen eduskunta Suomeen seuraavaksi valitaan.

Moni tärkeä asia odottaa seuraavan hallituksen työlistalle pääsyä. Listalla on edelleen päällimmäisenä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus.

Tässä kohtaa moni varmaan huokaisee – ja syystä. Työtä on tehty jo monta vuotta, mutta tulokset ovat laihoja.

Hoitojonot ovat monissa kunnissa pidentyneet, vanhusten palveluista on löytynyt monta epäkohtaa. Päättäjät ovat askarrelleet vuosikaudet hallintomallien kanssa. Palveluihin on syntynyt kehittämisvajetta.

Mitä jos ottaisimmekin lähtökohdaksi ihmisen emmekä hallinnon?

Suomessa jokaisen on voitava luottaa siihen, että saa tarvitsemansa hoidon ja inhimillisen hoivan nopeasti ja tasavertaisesti. Nyt näin ei valitettavasti ole.

Meidän on parannettava palvelujamme. Me kokoomuksessa emme halua luoda uutta hallintoa, järjestää uusia vaaleja tai kerätä uusia veroja. Me haluamme, että suomalaiset pääsevät jonoista hoitoon nopeammin – kaikkialla Suomessa.

Siksi kokoomus esittää hoitotakuun parantamista eli nopeampaa hoitoon pääsyä. Lääkärin vastaanotolle pitäisi päästä kuukaudessa nykyisen kolmen kuukauden sijaan. Hammaslääkäriin odotusaika pitäisi pudottaa puoleen, kiireettömään sairaanhoitoon samoin.

Jos hoitoon ei pääse määräajassa, kunnan pitäisi tarjota asiakkaalle palveluseteliä, jolla palvelut saa yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Paljon palveluja tarvitseville, esimerkiksi vammaisille, pitäisi tehdä henkilökohtainen budjetti, jonka puitteissa palvelut saa itse valita.

Meillä ei ole enää aikaa odottaa parempia palveluja. Siksi minä tai kokoomus emme tavoittele sellaisia ratkaisuja, jotka edellyttävät uusia massiivisia lainsäädäntöhankkeita.

Emme halua odottaa vuosien lainsäädäntötyötä, vaan työ palveluiden parantamiseksi on aloitettava heti.

Siksi esitämme, että palvelut järjestävät nykyiset kunnat, joita ohjataan ja tarvittaessa velvoitetaan laajempaan yhteistyöhön.

Minä luotan siihen, että kunnat haluavat tehdä kuntalaistensa kannalta parhaita mahdollisia päätöksiä ja hakeutua yhteistyöhön muiden kanssa, kun omat voimavarat eivät riitä.

Kuntaministeri Hannes Mannisen aikana käynnistetty kunta- ja palvelurakenneuudistus, eli PARAS-hanke lienee 2000-luvun uudistushankkeista vaikuttavin. Se perustui vapaaehtoisiin yhteistyömalleihin, joissa oli myös kannusteita ja velvoitteita.

Kuntien yhteistyö on tarpeen, jotta palvelujen järjestäjillä on riittävän leveät hartiat, eli kykyä kantaa kustannukset kaikille tarpeellisista palveluista.

Kuntien yhteistyö on välttämätöntä myös siksi, että hoitoketjut toimisivat saumattomasti.

Ihmisiä ei saa pompotella luukulta toiselle. Esimerkiksi kotihoitajan täytyy vaivattomasti saada tarvitsemansa tieto asiakkaan terveydentilasta.

Jotta kunnilla olisi riittävästi aikaa hakeutua yhteistyöhön, ulkoistuksia rajoittava laki tulisi minun mielestäni pitää voimassa toistaiseksi.

En kannata sote-palveluiden kokonaisulkoistuksia. Kannatan vastuullista markkinataloutta, en yksityisiä enkä julkisia monopoleja.

Minä uskon, että kuntapohjainen malli on ihmisten kannalta parempi ratkaisu kuin maakuntaan tai muuhun ylimääräiseen hallinnon tasoon perustuva malli. Kuntalaisilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa ja omaan tulevaisuuteensa.

Suomi on hyvin erinäköinen maa eri puolilta katsottuna.

Sote-palveluissa on annettava tilaa alueiden omista tarpeista lähteville ratkaisuille, parannettava palveluihin pääsyä ja unohdettava ylimääräisten hallintorakenteiden nikkarointi!

(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.3.2019)

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.