Kestävän kehityksen tavoitteiden tulee ohjata myös valtioiden rahavirtoja

(Kirjoitus on julkaistu Lännen Median lehdissä 28.7.2018)

 

 

Suomi on maailman ensimmäisiä maita, jossa kestävä kehitys pyritään integroimaan valtiontalouden budjetointiin. Suomen lähestymistapa herättää kiinnostusta myös maailmalla, kirjoittavat valtionvarainministeri Petteri Orpo ja asunto-, energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen puheenvuorossaan.

 

Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 hyväksyttiin vuonna 2015. Sen myötä kaikilla maailman mailla on nyt yhteiset tavoitteet kestävän kehityksen saavuttamiseksi –ensimmäistä kertaa koskaan.

Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa käynnistämässä laaja-alaista Agenda2030:n toimeenpanoa sekä toimeenpanon systemaattista seurantaa ja arviointia. Nyt kestävä kehitys pyritään integroimaan paremmin myös vaikuttavuudeltaan ehkä merkittävimpään hallinnon dokumenttiin, valtion talousarvioon.

Alkuvuodesta 2017 hyväksytyssä kansallisen toimeenpanon suunnitelmassa linjattiin, että kestävän kehityksen tavoitteet ja periaatteet huomioidaan myös valtion ennakoinnissa ja taloudenpidossa. Tätä työtä tehdään nyt kaikissa ministeriöissä valtionvarainministeriön johdolla. Työtämme myös seurataan kansainvälisesti; olemme onnistuneet käynnistämään prosessin, josta muut maat haaveilevat ja haluavat ottaa oppia.

Sisällytimme vuoden 2018 budjettiesitykseen syksyllä 2017 ensimmäistä kertaa kuvaukset kestävän kehityksen toteutumisesta hallinnonaloilla. Haluamme ottaa askeleen pidemmälle, sillä poliittinen tahto kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi on vahva. Ideoita siihen, miten kestävä kehitys voitaisiin huomioida valtion budjetissa entistä paremmin, olemme etsineet yhdessä virkamiesten, etujärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Me haluamme, että kestävän kehityksen budjettisuunnittelusta tulee vaikuttava työkalu, jota suomalaiset voivat ylpeästi esitellä maailmalla.

Työn alla olevassa vuoden 2019 budjettiesityksessäpääluokkaperusteluissa tuodaan aiempaa paremmin esille määrärahojen yhteydet kestävään kehitykseen. Uutena elementtinä vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyy erillinen analyysi, joka keskittyy erityisesti hiilineutraaliuteen ja resurssiviisauteen. Analyysissä arvioidaan, mitkä määrärahat konkreettisesti edistävät painopisteen tavoitteita; ilmastotoimia, bio- ja kiertotaloutta, cleantech-innovaatioita ja kestäviä julkisia hankintoja.

Käytännön esimerkki arvioitavaksi tulevasta valtion varainkäytöstä on uusiutuvan sähkön tuotantotuki, joka toteutetaan ensi vuonna tarjouskilpailun kautta. Hallituksen esittämällä 1,4 terawattitunnin tuotantotuella pyritään edistämään vuodelle 2045 asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

Toinen esimerkki on sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuki, jonka tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöauto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseosetanoli) ja vähentäisi liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä.

Myös kansainvälisten ympäristösopimusten, kehitysyhteistyön ja ilmastosijoitusten vaikutuksia pyritään tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin osana budjetin laatimista. Tämän lisäksi budjettiesityksessä tarkastellaan verotuskysymyksiä, jotka liittyvät hiilineutraaliuteen ja resurssiviisauteen, ja yleisperustelut sisältävät laadullista arviointia ympäristölle haitallisista tuista aiemmin tehtyjen selvitysten pohjalta.

Kestävän kehityksen tavoitteiden linkittäminen budjettivalmisteluun on kunnianhimoinen tehtävä, joka onnistuu vain eri tahojen yhteistyössä ja asteittain. Se edellyttää laaja-alaista valtionhallinnon prosessien tarkastelua ja kehittämistä. Yhtenä konkreettisena jatkotoimena on tarkoitus selvittää keinoja soveltaa ilmiöpohjaista lähestymistapaa hallinnon tulosohjaukseen ja budjetointiin. Tätä myös eduskunta on peräänkuuluttanut.

Valtion talousarvion laatiminen kestävän kehityksen silmälaseilla on erittäin merkittävä askel kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseksi koko valtionhallinnon työhön ja työn budjetointiin. Kestävää kehitystä ei pidä nähdä pelkkänä maailmanparannuksena, vaan jokaisen hallituksen, yrityksen, järjestön ja kansalaisen fiksuna selviytymisstrategiana.

Tässä ajassa tarvitaan kansallista rohkeaa etunojaa, tarmokasta toimeenpanoa ja uusia innovatiivisia avauksia. Kestävän kehityksen budjettisuunnittelu on vaikuttava työkalu, ja olemme sitoutuneita kehittämään sitä edelleen.

 

Petteri Orpo​​​

valtionvarainministeri​​ (kok) 

 

Kimmo Tiilikainen

asunto-, energia- ja ympäristöministeri (kesk)

 

 

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.