Talouden hyvä käänne on käytettävä viisaasti

Suomen taloudessa tapahtunut selkeä käänne parempaan on erinomainen asia. Käänne tuo toivoa.

Kasvava talous on perusta työllisyydelle ja hyvinvoinnille. On kuitenkin erittäin tärkeää muistaa, että suhdannekäänteestä huolimatta talouden rakenteelliset ongelmat ­eivät ole kadonneet minnekään. Käänne täytyy hyödyntää ongelmien korjaamiseksi.

Taloudessa ei ole edessä niin voimakasta kasvua, että rakenteita ei pitäisi päivittää.

On selvää, että talousennusteisiin liittyy epävarmuutta. Talousennusteiden tekemiseen käytetään parasta osaamista ja kehittyneintä taloustiedettä. Kaikki ennustajat ovat suurin piirtein samaa mieltä: kasvu on heiveröistä ja julkisen talouden haasteet pysyviä.

Kasvu ei valitettavasti ole vielä kestävää. Se perustuu pitkälti rakentamiselle ja kotimaisen kysynnän velkavetoiselle kasvulle. Nämä eivät kanna loputtomiin. Kestävää kasvua syntyy vain viennistä, eikä vienti vielä vedä kun­nolla.

Vaikka kansainvälinen kilpailu on nykyään rajua, Suomi on perinteisesti pärjännyt siinä hyvin. Saksalaisen Bertelsmann-säätiön tutkimuksen mukaan Suomi on hyötynyt globalisaatiosta jopa eniten maailmassa vuosina 1990–2011.

Nyt kilpailijamaamme kuitenkin päihittävät meidät. Meidän on parannettava juoksuamme ja pärjättävä niin laadulla, markkinoinnilla, osaamisella kuin hinnallakin. Vain yhden asian parantaminen ei riitä.

Lisäksi julkisen talouden menot ovat edelleenkin paljon suuremmat kuin tulot. Valtio velkaantuu noin 5–6 miljardin euron vuosivauhdilla. Valtion velkaa arvioidaan olevan tämän vuoden lopussa noin 108 miljardia euroa, lähes 20 000 euroa suomalaista – jokaista vauvaa, vaaria ja työssäkäyvää – kohti. Henkilöä kohden jaettu velka kasvaa noin tuhat euroa vuodessa. Velkamäärä sisältää aivan valtavan korkoriskin meille kaikille.

Hyvä käänne taloudessa on käy­tettävä viisaasti. Olemme oikealla uralla.

Viime hallitus ja tämä hallitus ovat sopeuttaneet julkista taloutta yhteensä noin 10 miljardilla eurolla. Vastaaville toimille ei enää ole tarvetta, mutta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä parantaville päätöksille on huutava tarve. Velkaantuminen uhkaa nimittäin 2020-luvun lopussa kääntyä jyrkkään kasvuun.

Hallitus on yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme lisää toimenpiteitä. Suomen hyvinvointi pitää saada terveelle pohjalle.

Hallituksen puolivälitarkastelu on taas yksi päätöksenteon paikka. Yhtä taikatemppua ei ole, vaan tarvitaan liuta hyviä päätöksiä.

Puolivälitarkastelussa pitää purkaa kannustinloukkuja. Suomessa on kummallinen tilanne: meillä on paljon avoimia työpaikkoja mutta samaan aikaan aivan liikaa työttömiä vailla työtä. Esimerkiksi Uudenkaupungin ­autotehtaalle on vaikea löytää suomalaisia työntekijöitä.

Tämä ei ole työttömän vika. Jos työtä ei kannata ottaa vastaan, järjestelmää on korjattava.

Osaamiseen tulee panostaa. Työryhmä valmisteleekin korkeakoulujen pääomitusta.

Yritysverotuksessa saatetaan tehdä pieniä kannustavia parannuksia, mutta suurelle remontille ei ole tarvetta.

Kannatan myös SAK:n näkemystä siitä, että perhevapaat uudistettaisiin pikimmiten. Tämä parantaisi työelämän tasa-arvoa.

Työmarkkinajärjestöt ovat luvanneet toteuttaa kansainvälistä kilpailukykyä parantavan, vientialojen palkanmaksukykyyn perustuvan ”Suomen mallin”. Hallitus toivoo ja olettaa, että tästä lupauksesta pidetään kiinni. Varsinainen mallin muokkaaminen ei ole hallituksen asia, sillä palkanmuodostus kuuluu työmarkkinoille.

Monet ovat tulkinneet puheeni julkisen talouden tilanteesta synkiksi. En ole synkistelevää sorttia, mutta tosiasiat on tunnustettava ja uskallettava kertoa, että Suomen valtion ja kuntien tulot eivät riitä kattamaan menoja.

Yhtä lailla on kuitenkin totta, että tilanne on korjattavissa. Jos nostamme työllisyysasteen edes lähelle Ruotsin lukemia, selviämme varsin hyvin. Tämä ei ole mahdoton tehtävä, sillä olemme jo päässeet oikealle polulle.

Suomen menestys on meistä kiinni. Nyt kun taloudessa on tapahtunut hyvä käänne ja meillä on hieman tilaa hengittää, emme saa jäädä paikoillemme makaamaan.

Petteri Orpo

Kirjoitus on julkaistu 3.2.2017 Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.