Kuka minä olen

Lapsuudesta ja nuoruudesta:

Synnyin Köyliössä, Satakunnassa 1969. Minulla on kaksi isosiskoa sekä nimestäni huolimatta sekä isä että äiti. Lapsuus oli onnellista aikaa. Asuimme pienessä Vuorenmaan maalaiskylässä, jossa vanhempani olivat opettajina. Ala-asteen kävin heidän koulussaan aivan kotini naapurissa. Yläasteelle ja lukioon kuljettiin taksilla pitkien välimatkojen vuoksi.

Lapsuudesta ja nuoruudesta minulla on vain hyviä muistoja. Tekemistä riitti. Harrastimme eri urheilulajeja ja kävimme partiossa ja kalassa. Kotikylä oli turvallinen paikka kasvaa ja elää.

Kirjoitin ylioppilaaksi Säkylän seudun lukiosta vuonna 1989 ja suuntasin Parolannummelle suorittamaan varusmiespalvelusta. Viihdyin armeijassa. Kävin PsRUK:n ja harkitsin kadettikouluakin, mutta kun onnistuin armeija-aikana läpäisemään Turun yliopiston taloustieteen pääsykokeet, päätin suunnata armeijan jälkeen sinne.

Opiskelu ja opiskelijaelämä Turussa oli huippua. Lähdin innolla mukaan ainejärjestötoimintaan ja jo ensimmäisenä opiskelijavuotena löysin itseni T-klubin eli taloustieteen ainejärjestön hallituksesta. Siitä matka jatkui ylioppilaskunnan edustajistoon ja TYY:n hallitukseen koulutuspolitiikasta vastaavaksi. Näissä tehtävissä sain niin vahvan pistoksen ”yhteisten asioiden hoitoon”, etten ole siitä vieläkään parantunut.

Työelämästä:

Elokuussa -94 minut valittiin ylioppilaskunnan pääsihteeriksi. Tuosta päivästä lähtien olen ollut yhtäjaksoisesti työssä ilman päivänkään taukoa. SYL:n pääsihteeriksi minut valittiin 1997. Se olikin oikea vaikuttamisen korkeakoulu. Pääsin tapaamaan presidenttiä, ministereitä ja virkamiehiä. Taistelimme opintotuen korottamisen ja tulorajojen noston puolesta ja pidimme myös hauskaa.

Tuosta tehtävästä siirryin 1998 Varsinais-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtajaksi. Toiminnanjohtajana tutustuin Varsinais-Suomeen läpikotaisin. Ajoin tuhansia kilometrejä vuodessa kevät- ja syyskokouksissa eri puolilla maakuntaamme. Homma meni kai hyvin, kun vuoden 2002 alusta sisäministerinä toiminut ja Kokoomuksen puheenjohtajaksi juuri noussut Ville Itälä kutsui minut Helsinkiin erityisavustajakseen.

Villen avustajana olin mukana politiikan kovilla areenoilla, hallituksen neuvotteluissa, eduskuntaryhmän ja puolueen taistoissa. Kun 2003 Kokoomus hävisi vaalit ja jäi oppositioon, siirryin Kokoomuksen apulaispuoluesihteerin tehtävään. Siinä toimin vuoteen 2005 asti, jolloin muutimme Turkuun. Apulaispuoluesihteerin työssä parhaat hetket koin vaalipäällikkönä voittoisissa EU- ja kuntavaaleissa. Turussa työskentelin yrityspalvelujohtajana Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa kunnes tulin maaliskuussa 2007 valituksi eduskuntaan.

Eduskunnassa minut valittiin ensimmäisen kauteni alussa eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi. Se oli minulle suuri asia. Sain osallistua eduskuntaryhmän työn johtamiseen ja suunnitteluun sekä kokoomuksen ministeriryhmän työskentelyyn, joka on ollut todellinen vaikuttamisen paikka. Olin talousvaliokunnan ja ensimmäiset kaksi vuotta myös ympäristövaliokunnan jäsenenä. Lisäksi olin eduskunnan oman hallituksen toinen kokoomusjäsen. Puhetta kansliatoimikunnassa johti tuolloin nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Vuonna 2011 käytiin värikkäät eduskuntavaalit, joissa tulin uudelleen valituksi eduskuntaan. Toinen eduskuntakauteni oli vähintään yhtä työteliäs kuin ensimmäinenkin. Ennen valintaani ministeriksi ehdin toimia mm. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana, ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä sekä eduskunnan kansliatoimikunnassa. Maakunnassa olen johtanut sekä Varsinais-Suomen Kokoomusta että maakuntahallitusta.

Jokaisen poliitikon haaveena on päästä valtioneuvoston jäseneksi, joten valintani maa- ja metsätalousministeriksi keväällä 2014 oli tietysti upea hetki. Olen todella innostunut alasta, joka on uskomattoman monipuolinen. On ollut ilo ja kunnia olla mukana kehittämässä suomalaista maaseutua. Puhtaassa suomalaisessa ruuassa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Myös metsät tarjoavat uuden teknologian ansiosta loputtomasti uusia mahdollisuuksia.

Eduskuntavaaleissa 2015 tulin jälleen uudelleenvalituksi eduskuntaan. Vaalitulos vei Kokoomuksen hallitukseen ja minulle tarjottiin sisäministerin pestiä. Tuolloin, alkukesästä 2015, kun tasavallan presidentti nimitti hallituksen, en vielä tiennyt, kuinka keskeiseksi sisäministeriön ja sisäministerin rooli syksyn myötä muuttuisi. Syyrian sota ja muut levottomuudet lähi-idässä ja Afrikassa aiheuttivat Eurooppaan ennennäkemättömän muuttoaallon, jossa Suomi ei jäänyt sivuun. Maahamme tuli hyvin lyhyessä ajassa ennätysmäärä turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttopolitiikkaamme kaikkine käytäntöineen piti arvioida uudelleen. Toimeksi oli laitettava ja niin me sisäministeriön johdolla teimme.

Tulevaisuudesta:

Haaveenani oli ollut jo pitkään Kokoomuksen puheenjohtajuus. Keväällä 2016 tunsin, että nyt on sen työn aika. Kesäkuussa 2016 minut valittiin Lappeenrannassa Kokoomuksen puheenjohtajaksi. Olen edelleenkin hyvin kiitollinen saamastani valtavasta tuesta! Nöyrin ja innostunein mielin vien puoluetta eteenpäin puheenjohtajan roolista.

Puheenjohtajuus toi mukanaan myös vaihdoksen ministerisalkkuun. Kesäkuusta 2016 olen työskennellyt valtiovarainministerinä.

Pidän kovasti työstäni sekä puheenjohtajana että valtiovarainministerinä. Jo aiemmissa vaaleissa ja varsinkin tällä vaalikaudella politiikka ja yhteiskuntamme ovat olleet murroksessa. Haasteita ja työtä riittää ja haluan olla auttamassa isänmaata.

Hallitus ja kokoomus ovat jo saaneet aikaan paljon sekä isoja että pieniä asioista. Muun muassa liikennekaaren valmistelu on hyvässä vauhdissa, kauppojen aukiolot vapautettiin, jo 50 kuntaa on ottanut omakseen Kokoomuksen ajaman harrastetakuun lapsille ja kansalaisten terveyspalveluja parantava ja tasa-arvoistava valinnanvapaus tulee mukaan sote-uudistukseen.

Valtiopäivätyön ohella pyrin viettämään aikaa läheisimpieni kanssa niin usein kuin mahdollista. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Niinan lisäksi kaksi kouluikäistä lasta sekä Italian vesikoira Pessi, joka liittyi perheeseemme joulukuussa 2014. Pessi on mukava kaveri, ei hauku edes poliitikkoa. Asumme Turussa Katariinanlaaksossa, jossa olemme viihtyneet erinomaisesti. Perhe on minulle kaikki kaikessa enkä ilman Niinan hyväksyntää olisi kolmannelle eduskuntakaudelle tai Kokoomuksen puheenjohtajaksi pyrkinytkään.
Harrastuksista:

Kalastan aina kun siihen tulee mahdollisuus. Eniten pidän hauenkalastuksesta heittouistimella Turun saaristossa, rauhallisesta uistelusta Inarinjärven karuissa pohjoisissa vuonoissa ja siiankalastuksesta mökillämme Säkylän Pyhäjärvellä. Myös vaimoni mökkijärven kalakanta Puolangalla on alkanut tulla tutuksi. Lankomies on opastanut minua perhokalastuksen saloihin, ja ensimmäisten harjusten myötä homma vei mukanaan.

Kuntoilulle jää kiireisen työn vuoksi harmillisen vähän aikaa. Lenkkeily on minulle yleensä helpoin tapa pitää kuntoa yllä.

Kotikokkaus on hauskaa. Laitan mielelläni ruokaa, se on minulle tapa rentoutua. Jos vain on aikaa, niin hoidan meillä keittiön. Vaimolle kuitenkin lankeaa päävastuu perheen ruokkimisesta. Minulla on pari kaveria, jotka ovat ravintola-alan ammattilaisia. Heiltä sain vuosia sitten innostuksen laajentaa ruokalistaani grillauksesta ja pihvinpaistosta erikoisempiin ja toisaalta arkisempiinkin ruokiin.

Henkilötiedot

Nimi:
Antti Petteri Orpo

Syntymäaika:
3.11.1969

Perhe:
Vaimo Niina Kanniainen-Orpo, OTM,
kaksi lasta sekä Pessi-koira

Koulutus:
Valtiotieteen maisteri, Turun yliopisto, pääaine taloustiede,
gradu kunnallisesta palveluntuotannosta

Sotilasarvo:
Reservin kapteeni