Perusturvamme on harsittu tilkuista, nyt se on uudistettava

Kolumni on julkaistu MTV.fi-sivustolla 28.3.2018.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on enää eduskunnan lopullista käsittelyä vailla. Nyt on mahdollista siirtää huomiota jo seuraaviinkin haasteisiin.

Seuraavan hallituksen suurin tehtävä on sosiaaliturvan perusteellinen uudistaminen. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat turvaa, joka auttaa heikommassa asemassa olevia, kannustaa työhön ja on helposti ymmärrettävä. Hyvä perusturva on tasa-arvoisen yhteiskunnan tukipilari.

Nykyinen sosiaaliturva on rakennettu vuosikymmenten aikana pala palalta. Kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet sitä rakentamassa. Tavoite on ollut hyvä: auttaa ja tukea heikommassa asemassa olevia.

Malli vain ei enää toimi. Siitä on tullut monimutkainen, passivoiva ja byrokraattinen tilkkutäkki. Työn vastaanottaminen ei houkuttele ihmistä, joka joutuu pelkäämään tukien nopeaa leikkaantumista.

En syytä ketään, joka tekee ratkaisun kieltäytyä työstä, jos työ ei kannata rahallisesti tai johtaa pelkoon tukien maksatuksen viiveistä. Syytän järjestelmää, joka tuottaa yksittäisille ihmisille kohtuuttomia tilanteita. Tämä ongelma meidän olisi pitänyt jo kyetä ratkaisemaan.

Hopealuotia ei ole olemassa, mutta kannustinloukkuja voidaan vähentää eri keinoin. Ensi vuoden alusta käyttöön otettava tulorekisteri antaa aivan uudenlaisen mahdollisuuden rakentaa reaaliaikaiseen tuloseurantaan pohjautuvan perusturvamallin. Vuoden 2020 alussa tulorekisteriin ilmoitetaan myös tiedot maksetuista eläkkeistä ja etuuksista.

Kokoomus liikkeellä kannustavuus edellä

Tein aloitteen sosiaaliturvauudistuksen käynnistämisestä jo vuosi sitten. Työtä valmistellaan hallituksen TOIMI-hankkeessa. Myös vuoden lopussa päättyvä perustulokokeilu luo pohjaa seuraavan hallituksen työlle.

Kokoomus pitää uudistusta välttämättömänä. Kyseessä on niin mittava hanke, että perusteellinen pohjatyö sekä laajapohjainen valmistelu on tärkeää. Soteuudistuksen haasteista kannattaa ottaa oppia.

Kokoomus on tehnyt omaa valmistelutyötä jo pitkään. Viime viikolla esitimme niin sanottuun Universal Credit -malliin perustuvaa kokeilua. Vastaava malli on käytössä Britanniassa. Emme esittäneet mallin suoraa kopioimista, vaan sen testaamista pohjoismaisen hyvinvointivaltion olosuhteissa.

Myös OECD suositteli maaraportissaan Suomelle yleistyen kaltaisen järjestelmän käyttöönottoa. Samalla OECD arvosteli perustulokokeiluamme.

Universal Credit -malli yhdistäisi eri sosiaaliturvan muotoja yhdeksi tueksi, joka takaisi vahvan, mutta nykyistä yksinkertaisemman perusturvan. Kun työtulot kasvavat, tuki vähenee tasaisesti. Tämä poistaisi kannustinloukkuja.

Tulorekisteri mahdollistaa tuen maksatuksen automatisoinnin. Näin kenenkään ei tarvitsisi pelätä, että työn vastaanottaminen leikkaisi tukea yhtäkkiä tai viivästyttäisi sen maksatusta.

Malli edellyttäisi myös tuen saajalta aktiivisuutta. Kykyjensä mukaan hänen pitäisi olla työmarkkinoiden käytettävissä. Tuen vastikkeellisuus ei ole itseisarvo, vaan keino pitää kiinni pohjoismaisesta perusturvan tasosta ilman työnteon kannustimien merkittävää vähenemistä. Esimerkiksi täysin vastikkeettoman tuen antaminen työttömälle nuorelle tuskin on kenestäkään tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä.

Uudistuksen tavoitteena on sekä ihmisen että yhteiskunnan kannalta nykyistä toimivampi järjestelmä. Sitä ei pidä tehdä säästötavoitteet edellä.

Perustulokokeilu päättyy vuoden lopussa. Jotta saisimme tietoa myös yleistuen soveltuvuudesta Suomeen, sitä pitäisi kokeilla kotimaisiin olosuhteisiin räätälöitynä.

On selvää, että tällaisen kokeilun käynnistäminen ei onnistu hetkessä. Myönnän, että vuodenvaihde voi tulla liian nopeasti.

Taustalla työn muutos

Maailma ympärillämme on muuttunut. Teknologian kehitys, globaalit markkinat, työn muutos ja nopeasti vaihtelevat elämäntilanteet edellyttävät myös yhteiskunnan muutosta. Muutoksia tarvitaan niin työelämään kuin työmarkkinoiden toimintaan, koulutukseen, verotukseen ja sosiaaliturvaan.

Tarjolla on yhä enemmän epätyypillisiä työsuhteita. Määräaikaisia, osa-aikaisia ja keikkaluonteisia töitä. Sosiaaliturvan pitää vastata muutokseen joustavasti siten, että lyhytkin työ kannattaa ottaa vastaan.

Nykyinen sosiaaliturvamme on tullut tiensä päähän. Se ei vastaa enää ihmisten tarpeisiin, eikä toimi kansantalouden kannalta järkevästi. Olemme nyt saavuttamassa 72 prosentin työllisyysasteen. Jos haluamme turvata nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan, työllisyysasteen pitäisi olla vähintään 75 prosentin tasolla. Tästä olen puhunut jo kauan.

Minusta on erinomaista, että keskustelu sosiaaliturvan uudistamisesta on nyt lähtenyt kunnolla liikkeelle. Kaikilla puolueilla näyttää olevan yhteinen arvio sen tarpeesta.

Petteri Orpo

Vastaa