Markkinat voivat torjua ilmastonmuutosta

(Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 2.2.2018.)

Ilmastonmuutoksella on jo nyt monia kielteisiä vaikutuksia, jotka heijastuvat laajalle. Kansain­välisen valuuttarahaston IMF:n mukaan lämpeneminen hidastaa merkittävästi esimerkiksi Afrikan maiden talouskasvua samalla kun niiden väestö kasvaa voimakkaasti. Ilmaston­muutos lisää köyhyyttä ja konflikteja sekä maastamuuton painetta.

On aika toimia. Ilmastokriisin ratkaisu on mittakaavaltaan täysin poikkeuksellinen haaste ihmis­kunnan historiassa. Päästöjä pitää vähentää nopeasti ja kaikilla talouden sektoreilla.

On selvää, että muutos maksaa. Vielä kalliimmaksi tulee kuitenkin olla tekemättä mitään. Siksi onkin tärkeää, että päästöjen vähentäminen toteutetaan mahdollisimman fiksusti – ennakoitavasti ja kustannustehokkaasti.

Taloustieteilijät ovat kehittäneet lääkkeen, joka täyttää fiksun ilmastopolitiikan kriteerit: saastuttamisen aiheuttamat kustannukset sisällytetään hintoihin. Ajatus on yksinkertainen mutta tehokas. Tehdään kalliimmaksi se, minkä tuotantoa halutaan vähentää. Samalla luodaan kannustin vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämiseen ja niihin investoimiseen.

Suomi on ollut edelläkävijä päästöjen hinnoittelussa. Otimme maailman ensimmäisenä maana käyttöön hiiliveron vuonna 1990. Hiilidioksidipäästöihin perustuva verotus ohjaa energiantuotantoa ja liikennettä käyttämään vähemmän päästöjä tuottavia polttoaineita. Järjestelmä on yksinkertainen, kustannustehokas ja ennustettava sen kohteena oleville yrityksille ja kuluttajille.

Suuri osa kansantaloudestamme kuuluu EU:n päästökauppajärjestelmään, joka pyrkii kustannustehokkaasti ohjaamaan teollisuutta ja energiantuotantoa kohti nollapäästöisyyttä. Päästökauppa varmistaa päästöjen pienenemisen tasaiseen tahtiin. Ilmastotavoitteet edellyttävät meiltä kuitenkin vielä syvempää ja nopeampaa muutosta. Päästökauppa ei nykyisellään kata kaikkia toimialoja. Päästöjen hinta ei myöskään vastaa saastuttamisesta aiheutuvia vahinkoja, ja siksi päästökaupan ohjausvaikutus ei ole riittävä.

Päästökaupan ongelmana on nyt päästöoikeuksien ylitarjonta. Jäsenmaat yrittävät paikata sen seurauksia kansallisilla ratkaisuilla, ja järjestelmästä on sen vuoksi tullut entistä monimutkaisempi ja kalliimpi.

Meillä valtiovarainministereillä on käy­tössämme talouden ohjaamisen keinoja. Verotuksella voimme vaikuttaa kuluttajien ja yritysten päätöksiin, ja budjetin avulla voimme ohjata julkisen sektorin rahavirtoja.

Ilmastonmuutoksen hillinnän tulee olla keskeinen ohjaava tavoite kaikissa budjettiin liittyvissä kysymyksissä. Yksi esimerkki tästä on Suomen autoverotus, jossa vähäpäästöisempiä autoja verotetaan lievemmin kuin enemmän päästäviä.

Haluan edistää ilmastotavoitteita ottamalla päästöjen hinnoittelun osaksi verotuksen tiekarttaa, jonka valmistelun hallitus käynnisti viime syksynä. Aion myös toimia yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa päästöjen hinnoittelun vahvistamiseksi sekä Euroopan unionissa että ­alueellisesti.

Tehokas ja yksinkertainen sääntely loisi ennustettavuutta sekä yrityksille että kuluttajille. Näin toteutettuna sääntely tulee myös halvemmaksi kuin monimutkaista mallia soveltamalla.

Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä ja globaaleja ratkaisuja. Päästöjen hinnoittelun laajeneminen edistää vähäpäästöisten ratkaisujen markkinoiden kasvamista ja samalla suomalaisten, puhtaista ratkaisuista tunnettujen yritysten reilua kilpailuasetelmaa.

Valtiovarainministeriö ja Sitra järjestävät Washingtonissa huhtikuussa kokouksen, johon olen kutsunut eri maiden valtiovarainministereitä ja kansainvälisiä talousvaikuttajia. Tavoitteena on jakaa parhaita käytäntöjä eri maiden välillä päästöjen hinnoittelussa ja käynnistää uusia kansainvälisiä aloitteita.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Muutos on mahdollinen, kunhan markkinatalouden voima saadaan täysimääräisesti valjastettua päästövähennysten hyväksi.

Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä fiksun ja kustannustehokkaan ilmastopolitiikan toteuttamisessa.

Nyt kun Suomen taloudessa on pitkästä ­aikaa myönteinen vire, vahvistuneet talousnäkymät pitää käyttää viisaasti hyödyksi, jotta talous voi kasvaa kestävästi.

Petteri Orpo

Vastaa