Meidän on uskallettava uudistaa

(Kolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 24.1.2018.)

Viime aikoina olen vieraillut useissa yrityksissä ympäri maan. Keskustelut yrittäjien kanssa ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että Suomi on menossa parempaan suuntaan.

Vienti kasvaa, investoinnit ovat elpyneet ja yritykset rekrytoivat uutta työvoimaa. Yhä useammat yritykset viestivät kärsivänsä työntekijäpulasta. Jos yritykset eivät pääse kasvamaan työvoimapulan vuoksi, ne näivettyvät. Jos yritykset näivettyvät, näivettyy koko Suomi.

Työvoimapula on ollut maaseudun yrittäjille tuttu jo pitkään. Mansikanpoimijoita ei ole vuosiin saatu riittävästi kotimaasta. Kasvavien kotieläintilojen tarvitsema aputyövoima on enenevässä määrin rekrytoitu ulkomailta.

Äänekosken biojalostamon työmaalla oli kansallisuuksien kirjo. Yhä useammalla alalla on jouduttu etsimään osaajia kotimaan rajojen ulkopuolelta. Näin maassa, jossa työttömyys on muuta Pohjois-Eurooppaa korkeammalla.

Työllisyystilanne on tällä hallituskaudella kohentunut, mutta liian moni suomalainen – liian moni nuori – on edelleen vailla työtä. Se on tilanne, jota emme saa hyväksyä ja johon emme saa tyytyä. Kun on töitä, on helpompi saada hyvä ote oman elämänsä peräsimestä, tarttua mahdollisuuksiin ja tehdä valintoja. Aktiivimallilla yritämme pitää ihmisen työelämän syrjässä kiinni. Lyhytkestoinenkin työ, yrittäjyys ja omaehtoinen opiskelu ovat askelmia, joilta on helpompi ponnistaa kokoaikaiseen työhön.

Meidän on pidettävä huolta siitä, että jokaisella on mahdollisuus löytää työtä tai kehittää itseään.

Olemme helpottaneet yrittäjäksi ryhtymistä. Olemme mahdollistaneet uuden uran opiskelun työvoimapoliittisena koulutuksena. Työnsä menettäneitä tavataan kolmen kuukauden välein ja heitä autetaan. Vuonna 2019 käynnistyvä reaaliaikainen tulorekisteri helpottaa silpputyötä tekevän elämää ja lisää lyhytkestoisen työn vastaanottamisen houkuttelevuutta.

Meidän on uskallettava uudistaa myös työttömyysturvaa. Uudistuksen tarpeesta on vallinnut ymmärrys jo pitkään. Oikea hetki uudistamiselle on nyt, kun taloudessa ja työmarkkinoilla on imua. Meillä on tutkittua tietoa ja eri maista saatua kokemusta siitä, että kannustaminen on yksi tapa edistää työllistymistä. Työ taas on paras tapa vähentää köyhyyttä.

Työttömän köyhyysriski on Suomessa kymmenen kertaa suurempi kuin työllisen. Siksi me tarvitsemme kaikkia keinoja, myös aktiivimallia. Aktiivimalli voi tuoda tuhansia työllisiä lisää. Ihan jokainen onnistuminen on tärkeä.

Laki on vasta tullut voimaan. Nyt seuraamme, miten se toimii. Jos kohtuuttomia tilanteita syntyy, me korjaamme lain puutteet.

Myös suomalaista sosiaaliturvaa on uudistettava suuntaan, jossa työllisyys ja työttömyys eivät ole joko – tai -tiloja. Jos ihminen ei ole työkykyinen, työttömyysturva ei välttämättä ole hänelle oikea tuki.

Työurat ja työmarkkinat ovat muuttumassa. Työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen nykyistä joustavammin on tehtävä mahdolliseksi.

Meidän on korjattava tukijärjestelmä sellaiseksi, että se kannustaa aina ottamaan työtä vastaan. Liian moni nuori syrjäytyy. Liian moni työhaluinen ei löydä töitä. Liian usein keikkatyön vastaanottaminen on vaikeaa. Liian usein työntekijän palkkaaminen on yrittäjälle riski. Järjestelmämme ei toimi.

Olen varma, että valtaosa suomalaisista jakaa kanssani ajatuksen siitä, että jos työ loppuu, on yritettävä aktiivisesti hakea uutta työtä. Näin suuri osa työnsä menettäneistä varmasti jo tekee. Tätä koko järjestelmän tulisi tukea.

Petteri Orpo

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.