Kokoomus haluaa viedä uudistukset maaliin

Puhe Kokoomuksen puoluevaltuustossa 28.10.2017

Arvoisa puoluevaltuusto, hyvät ystävät,

Olemme tänään koolla poikkeuksellisen isolla joukolla. Hienoa nähdä teidät kaikki kokoomuksen vaikuttajaverkostojen edustajat täällä! Jo eilen meillä oli kiinnostava ilta kokoomuspolitiikan parissa, kun puoluevaltuusto piti työkokoustaan.

Myönnän, että tunnen kiusausta hieman hehkuttaa. Kannatuskyselyissä kokoomus on nyt Suomen suosituin puolue.

Vuosi sitten luvut olivat toisenlaisia. Puhuimme tilanteesta puoluevaltuuston kokouksessa Mikkelissä. Niiden keskustelujen jälkeen ainakin minä lähdin sieltä päällimmäisenä tunne, että tämä joukkue haluaa voittaa.

Nyt luottamus tuntuu hyvältä. Se on saavutettu kovalla työllä. Siitä kiitos teille!

Muistutan silti itselleni jatkuvasti – ja muistutan teille: se joka tyytyy, hyytyy.

Me emme hyydy. Emme jää loikoilemaan gallupien lämpöön, vaan teemme entistä kovemmin töitä. Tulevissa vaaleissa haluamme olla ykkössijalla. Paalupaikkaa ei lunasteta tyytymällä.

Töitä meillä riittää.

Suomen talouden näkymät ovat nyt valoisia. Se tosiasia ei kuitenkaan ole muuttunut, että syömme edelleen tulevien sukupolvien eväitä. Emme tyydy siihen.

Meidän on jatkettava määrätietoisesti työtä, jotta velaksi eläminen loppuu.

Työllisyys on kohenemassa. Näemme kaikki tästä kotiseuduillamme myönteisiä merkkejä. Emme tyydy tähänkään. Liian moni on edelleen vailla työtä. Haluamme, että yhä useampi suomalainen saa kokea, miltä tuntuu olla ensimmäistä päivää uudessa työssä.

Paljon on myös saavutettu.

Pidimme lupauksemme: työn verotus ei kiristy.

Rohkeasti olemme myös uudistaneet koulutusta ja jatkamme uudistuksia. Miksi? Siksi, että lapset ja nuoret saisivat mahdollisuuksia ja valmiuksia, joilla he pärjäävät muuttuvassa maailmassa. Kokoomuslaisen ministerin johdolla tehdään nyt työtä, joka olisi pitänyt tehdä aikaa sitten.

Puskemme myös jatkuvasti välttämättömiä uudistuksia eteenpäin.

Olemme käynnistäneet myös perhevapaauudistuksen valmistelun. Meille se on tasa-arvokysymys. Kyse on naisten työmarkkina-asemasta ja siitä, että mahdollisimman moni lapsi pääsee tärkeän varhaiskasvatuksen piiriin. Kiitän edelleen Kokoomusnaisia aloitteen tekemisestä viime vuoden puoluekokouksessa.

Isoja asioita on kesken. Suurin ja ajankohtaisin on sote.

Suomalaisille on turvattava sosiaali- ja terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. Nyt ne eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi uudistus on vietävä maaliin.

Me haluamme, että ne palvelut ovat nykyistä laadukkaampia. Ja että hoitoon pääsee heti, kun sitä tarvitsee. Me haluamme, että jokaisella on mahdollisuus valita.

Minun on vaikea käsittää, miten sanat vapaus ja valinta voivat herättää joissakin niin kielteisiä tunteita. Meille kokoomuslaisille ne ovat myönteisiä ­­– yhdessä ja erikseen.

Valinnanvapaus on ollut suomalaisten halu ja toive. Siksi kokoomus sitä ajaa. Valinnanvapaudessa ei ole kysymys vain lainsäädännön, vaan koko ajattelutavan muutoksesta, jossa ihminen nostetaan keskiöön.

Paketti on viittä vaille valmis.

Nyt valinnanvapauden vastustajat ovat noukkineet tikun nokkaan erikoissairaanhoidon asiakassetelin. Kysymys on yhden lain, yhden pykälän, yhden momentin yhden kohdan tulkinnasta.

Jotta kenellekään ei jäisi väärää käsitystä, sanon vielä kerran: emme ole romuttamassa erikoissairaanhoitoa.

Meidän yliopistolliset- ja muut keskussairaalamme ovat maailmanluokkaa. Niissä tehdään korkeatasoista hoito-, -tutkimus – ja opetustyötä. Erikoissairaanhoidon palveluja ostetaan osin jo nyt yksityisiltä. Pääsääntö erikoissairaanhoidossa on jatkossakin julkinen tuotanto.

Kokoomusta syytetään siitä, että ajaisimme vain yksityisen sektorin asiaa. Tällaisia tarinoita voi toki sepittää. Tuotan pettymyksen kaikille epäilijöille: kokoomus ajaa palvelujen käyttäjien, meidän kaikkien suomalaisten etua. Haluamme, että jokaisella suomalaisella on varallisuudestaan riippumatta oikeus valita.

Olemme kuunnelleet valinnanvapaudesta todella paljon mielipiteitä niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta, eri ammattiryhmiltä ja tutkijoilta. Esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmässä on alan asiantuntijoita. Ministeriryhmästämme puolestaan löytyy terveystieteiden tohtori Paula Risikko, joka on pääneuvottelijamme.

Monet tahot ovat lähestyneet eri tavoin valmistelijoita ja kaikkien puolueiden päättäjiä. Tämä kuuluu poliittiseen päätöksentekoon.

Tunnemme omat neuvottelijamme: He eivät ole ulkopuolisten ohjailtavissa. On hävytöntä väittää muuta.

Meidän on vietävä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus maaliin. Mutta kokoomus ei hyväksy mallia, joka ei vastaa sote-uudistukselle ja valinnanvapaudelle asetettuja tavoitteita.

Ylpeänä voin sanoa, että uusi lakiluonnos turvaa valinnanvapauden. Perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset on huomioitu. Mutta valinnanvapauden perustavoite ei ole poistumassa. Tämän me olemme yhdessä hallituksessa sopineet.

Maakuntahallinnolle tulee velvoite myöntää asiakasseteleitä, mutta ne ovat tarkoin rajattuja. Maakunnalla on käytettävissä kaikki välineet vastata toimivasta kokonaisuudesta. Valinnanvapaus toteutetaan hallitusti, vaiheittain, niin että julkinen erikoissairaanhoito ei vaarannu. Ja että se on taloudellisesti kestävää.

Uudistaminen vaatii rohkeutta. Matkan varrella on toki ollut haasteita – ne on yksi kerrallaan ratkaistu. Niin ratkaistaan nytkin.

Tiedän, että niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla osataan tehdä sote-palveluja hyvin. Uskon silti vahvasti, että kilpailu parantaa palveluiden laatua. Ja että se koituu asiakkaiden eduksi.

Täysin häpeilemättä sanon myös tämän: Kokoomuksesta on erinomaista, jos sote-uudistus synnyttää uusia yrityksiä. Yritykset tekevät Suomen menestyksen. Huolehdimme siitä, että suomalaisella pk-yrityksellä on aito mahdollisuus olla sote-palveluiden tuottajina.

Valta on asiakkailla ja vaaleilla valituilla päättäjillä. Jos joku yritys, on se suuri tai pieni, on se suomalainen tai kansainvälinen, ei tarjoa laadukkaita palveluita, se suljetaan pois.

Me kokoomuksessa luotamme ihmisten kykyyn valita. Eivätkö muutkin voisi luottaa?

Me haluamme tehdä sote-uudistuksen.

Hyvät ystävät,

Meidän on tehtävä töitä myös Euroopan unionin uudistamiseksi.

Talousvaikeudet ja turvapaikkakriisi ovat koetelleet jäsenmaiden yhtenäisyyttä. Britannian EU-ero, brexit, oli kylmä suihku. Olemme uuden edessä. Nyt on se hetki, jolloin voimme vaikuttaa siihen, mihin suuntaan EU tulevaisuudessa kehittyy.

Vuonna 1994 me kokoomuslaiset kampanjoimme aktiivisesti Suomen EU-jäsenyyden puolesta.

Se vuosi on jäänyt mieleeni toisestakin syystä: Vuonna 1994 Sauli Niinistö valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi Espoon Dipolissa pidetyssä puoluekokouksessa.

Minulle Suomen EU-jäsenyys on aina ollut arvovalinta. Minulle on itsestään selvää, että Suomi on valinnut kuulumisen länsimaiseen arvoyhteisöön, joka pohjaa demokratiaan, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja vapaisiin markkinoihin.

Olen hyvilläni siitä, miten paljon julkista keskustelua Suomen EU-politiikasta on lähiviikkoina käyty. Toivottavasti keskustelu jatkuu vilkkaana.

Väitteet siitä, ettei Suomella olisi EU-politiikassa linjaa tai tavoitteita, ovat minusta kuitenkin vääriä. Meillä on aivan samat mahdollisuudet kuin muillakin jäsenmailla tehdä esityksiä unionin tulevaisuudesta. Sitä mahdollisuutta olemme myös käyttäneet.

Suomen tavoitteena on EU, joka tuottaa aitoa lisäarvoa meille eurooppalaisille.

Olemme olleet aloitteellisia eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämisessä. Suomi on ensimmäisten joukossa muodostanut oman, harkitun kannan talous- ja rahaliiton EMU:n kehittämiseen. Se on eteenpäin katsova, kokoomuslainen linjaus. Se on saanut kiitosta muualtakin Euroopasta.

Minusta EU:n pitää uudistaa rahankäyttöään radikaalisti. Unionin budjettia pitää käyttää nykyistä tehokkaammin tukemaan uutta, ei turvaamaan vanhaa. Meidän eurooppalaisten yhteisiä euroja ja resursseja on ohjattava turvallisuuteen, maahanmuuttoon ja talouden uudistamiseen. Budjettiin pitää jättää tilaa reagoida nopeisiinkin muutoksiin maailmassa.

Hyvät kuulijat,

EU:n on toimittava johdonmukaisesti niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Emme voi katsoa läpi sormien piittaamattomuutta yhteisistä arvoista, kuten oikeusvaltioperiaatteen vaalimisesta.

Olen huolissani siitä, mitä arvoyhteisöllemme on tapahtumassa. Puolan, Unkarin, Tshekin tilanne ­­ – ja viimeksi äärioikeistolaisen vapauspuolueen menestys Itävallan vaaleissa vaivaavat mieltäni.

Puolan presidentti Andrzej Duda vieraili Suomessa alkuviikosta. Näistä asioistakin keskustelimme ja toin esiin huoleni.

Vastapainona erityisesti Hollannin ja Ranskan vaalitulokset ovat ilahduttaneet minua – ja Euroopan kehityksen kannalta se, että Angela Merkel jatkaa Saksan peräsimessä, turvaa Euroopan Unionin vakaan kehittämisen.

Euroopan unioni ei todellakaan ole valmis. Tarvitsemme rohkeita muutoksia. Käytännössä se merkitsee valmiutta edetä eritahtisesti.

Mielestäni Suomen ei pidä kulkea keskitiellä, vaan uudistajien kanssa. Kärkijoukoissa. Kokoomus on valmis viemään Suomen kaikkiin maamme edun mukaisiin ytimiin.

Euroopassa tapahtuneiden järjettömien terroritekojen jälkeen on entistä selvempää, että turvallisuus vaatii meiltä lisätekoja.

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus eivät ole kaksi erillistä asiaa. Ne kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.

Meidän eurooppalaisten on yhdessä tehtävä aiempaa enemmän Afrikan ja Lähi-idän elinolojen kohentamiseksi. Se tarkoittaa lisää kriisinhallintaoperaatioita, lisää kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua ja lisää investointeja, jotka luovat työpaikkoja.

Emme ole nähneet maahanmuuttokriisin loppua. Tarvitsemme vahvemmat Euroopan rajavalvontaviranomaiset, yhtenäisemmät turvapaikkakäytännöt ja entistä suuremmat pakolaiskiintiöt.

Emme voi ottaa vastaan kaikkia, jotka Eurooppaan haluaisivat tulla. Se on yksinkertaisesti mahdotonta. Mutta Euroopan on yritettävä tarjota suojelua kaikille, jotka sitä aidosti tarvitsevat. Se on moraalinen velvollisuutemme. Tarvitsemme pikaisesti yhteisen, kokonaisvaltaisen eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan.

Hyvät kuulijat,

Tarvitsemme lisää eurooppalaista yhteistyötä myös sotilaallisen turvallisuuden alalla.

Olemme Suomessa tehneet pitkäjänteistä, määrätietoista työtä kokonaismaanpuolustuksen eteen. Nyt meillä on uskottava kyky puolustaa maatamme ja luoda vakautta alueillemme. Sen ytimessä on tavallisten suomalaisten korkea maanpuolustustahto. Kuten presidentti Niinistö on osuvasti sanonut, olemme kaikki maanpuolustajia.

Vaikka olemme vahvoja, nykyisten, moninaisten ja ennakoimattomien uhkien edessä tarvitsemme lujempaa pohjoismaista, eurooppalaista ja transatlanttista yhteistyötä.

Mitä pidemmälle pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä pääsemme, sitä parempi Suomelle. Mitä pidemmälle eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä pääsemme, sitä parempi Suomelle. Mitä pidemmälle etenemme transatlanttisessa yhteistyössä, sitä parempi Suomelle.

Euroopan puolustusyhteistyössä on nyt uusi vaihe päällä. Olemme silti hyvin kaukana siitä, että EU olisi sotilasmahti tai puolustusliitto.

Suomelle avainkysymys on EU-maiden valmius antaa toisilleen apua. Lissabonin sopimuksessa on avunannosta kirjaus. Siltä puuttuu vielä uskottavuus. Meidän tavoitteemme on, että yhteinen tulkinta kirjauksesta vahvistuu. Tiedostan, että edessä on pitkä tie.

Entä miten naapurimme Venäjä suhtautuu tähän kaikkeen? Meidän kannattaa pitää Venäjään tiiviisti yhteyttä. Kuten pidämmekin. Venäläiset kyllä ymmärtävät, että osana nykyistä tiiviimpää eurooppalaista puolustusyhteisöä tai transatlanttista puolustusyhteistyötä, Suomi ei ole yhdenkään naapurimaansa vihollinen, vaan huolehtii omasta turvallisuudestaan.

Arvoisa puoluevaltuusto, hyvät kuulijat,

Maailmanpolitiikan nykytilaa kuvaa parhaiten jatkuva muutos. Kaksi viikkoa sitten edustin Suomea Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuosikokouksissa Washingtonissa.

Yhdysvaltojen poukkoileva politiikka ja sisäänpäin kääntyminen huolestuttavat minua. Mitä vähemmän Yhdysvallat on läsnä kansainvälisessä politiikassa, sitä enemmän maailmassa on epävarmuutta.

Suomen ja kaikkien muiden avoimien yhteiskuntien on terästäydyttävä ja vaikutettava entistä voimakkaammin monenkeskisen, sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän puolesta.

Erityisesti tässä ajassa Suomen johdossa on oltava vahvaa ulko- ja turvallisuuspoliittista osaamista. Sitä tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä on.

Tämän näkemyksen me suomalaiset selvästi jaamme. Ylen presidenttikyselyssä ylivoimainen enemmistö suomalaisista toivoo Niinistön jatkavan tehtävässään.

Niinistö on kulkenut pitkän tien kokoomuksen puheenjohtajasta, arvostetusta valtiovarainministeristä ja eduskunnan puhemiehestä tasavallan presidentiksi.

Minä näen Niinistössä edelleen paljon samaa Saulia kuin aina. Hän on hieman etäinen, hänessä on rosoisuutta, mystiikkaakin. Hänessä on valtavasti karismaa. Niinistön kyky perehtyä asioihin ja omistautua niille on hämmästyttävä. Tärkeiksi kokemistaan asioista hänellä on vahvat mielipiteet. Eikä hän ujostele tuoda niitä julki. Niinistö ei epäröi johtaa.

Elämä ja kokemus ovat tuoneet Niinistöön uusia sävyjä. Hän on pohdiskelija.

Sauli Niinistö ei ole vain vahva ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaaja. Hän on arvojohtaja. Arvonsa Niinistö on näyttänyt myös tekoina.

Niinistö oli vuonna 2007 mukana perustamassa Tukikummit-säätiötä. Säätiön tavoite on kirkas: poistaa yksin jääminen ja tarkoituksettomuus nuorten elämästä.

Hän on väsymätön kohtuullisuuden yhteiskunnan puolestapuhuja. ”Jos haluamme säilyttää jonkinlaista kohtuullisuutta, tulee vastustaa ahneutta, jota ilmenee kovin monella eri tavalla”, Niinistö on sanonut.

Kohtuullisuudesta hän on pitänyt kiinni myös omalla kohdallaan.

Suomen luonnosta Niinistö on kiinnostunut ja sitä hän kunnioittaa. Heinäkuussa 2015 yllättyivät Ylen Luonto-Suomen toimittajat: Saulia Naantalista askarrutti keltainen kukka. Se vahvistui palsternakaksi.

”En tunne yhtään suomalaista, jolle luonto olisi vieras tai vailla merkitystä”, Niinistö totesi Hossan kansallispuiston avajaisissa kesäkuussa.

Meidän kokoomuslaisten on helppo asettua presidentti Niinistön viestien tueksi. Ne ovat samoja, joita olemme itse nostaneet esiin. Kansanliikkeen ehdokkaaksi asettuminen oli istuvalle presidentille luonteva ratkaisu. Yhtä luontevaa on, että meidän paikkamme on Niinistöä tukevassa kansanliikkeessä.

Arvoisa puoluevaltuusto: Esitän, että asetumme kansanliikkeen ehdokkaan, tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudelleenvalinnan tueksi.

Vastaa